Se on loppu nyt! Olo on sekä iloinen että haikea!
Langat: SweetGeorgia Tough Love Sock (harmaa), Cascade Heritage (musta ja valkoinen), Fleece Artist Trail Sock (turkoosi) ja Madelinetosh tosh sock (tummansininen).
Menekki: Yhteensä 89 g.
Puikot: 2,5 mm.
Elämäni ensimmäinen Tour-de-Sock on sisältänyt monenlaista kokemusta. Alkuun hämmennystä, kun tuntui siltä, etten osaa lukea ohjeita ollenkaan ainakaan kiireessä. Välillä neulomisen riemua, välillä hampaidenkiristystä. Uuden oppimista melkein jokaisen sukkaparin kohdalla, hauskoja kuvaussessioita tyttären kera. Yhteisöllisyyttä Ravelryn ihanassa Kahelit-ryhmässä, jonne olen mennyt joka aamu melkein ensimmäiseksi herättyäni. Avuliaita ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua niin neuvoin kuin välineinkin. Itsensä haastamista. Takapuolen puutumista ja sormien kipuja. Yllättävää kilpailuhenkisyyttä, jota en tiennyt itsessäni olevankaan. Voisin osallistua toistekin.
Viimeiselle etapille etukäteen annetut lankamäärät olivat melko suuria ja etukäteen arvailtiin, että tulossa olisi ohje vähintäänkin kirjoneulepolvisukille. Määriä tarkennettiin ennen julkaisua ja tällainen kirjoneule/raitasukkaohje sieltä sitten putkahti.
Olimme risteilyllä sinä yönä, jona ohje julkaistiin, mikä hiukan kismitti. Ohje julkaistiin klo 1 yöllä, ehkä hyväkin, etten ollut kotona. Katsoin ohjeen aamulla laivalla ja mietin kotimatkalla lankavaihtoehtoja. Etukäteen olin kerinyt täysiä vyyhtejä, mutta lopulta malli olikin sellainen, että päätin käyttää jämälankoja.
Aloitin neulomisen n. klo 9. Homma eteni jouhevasti ja ohje oli selkeä. Sukat aloitettiin kärjestä ja niissä on jälkikäteen neulottava kantapää. Sekin oli joulukalenterisukista onneksi entuudestaan tuttu. Hulluudessani väsymyksen painaessa ja suomalaisella sisulla sain sukat valmiiksi seuraavana yönä klo 4.20. Ajattelin, että koska kyseessä on sentään koko kisan viimeinen etappi, voin uhrata yöuneni. Sitten otin pikaiset räpsyt kisaemännälle ja sainkin saman tien vastauksen, että ovat ok. Seuraava päivä olikin sitten vähän sumuinen.
Hauskaa Tourissa on ollut seurata, miten erilaisia sukkia syntyy samasta mallista.
Halusin näistä viimeisistä sukista sinisävyiset, ajatus oli, että kaikki tour-sukat olisivat erivärisiä. Värivalinta oli lopulta tosi onnistunut, tai itse ainakin pidän siitä. Lisäksi sain jämiä kulumaan, mikä on aina hyvä. Sukista tuli kastelun ja pingotuksen jälkeen juuri sopivat omiin jalkoihini. En juuri mittaillut matkan varrella sopivuutta, joten se oli mukava yllätys.
Osa kirjoneuleraidoista oli todella helppoja, osassa oli tosi pitkät juoksut, mikä on ärsyttävää. Sijoitukseni tällä etapilla oli 17. Olen tyytyväinen! Kisan voitti luonnollisesti suomalainen, kuinkas muutenkaan!