Hu(i)vittaa

Tänä kesänä on huivin teko huvittanut eli huivittanut.

 

Malli: Burn By Heidi Alander, ilmaisohje Ravelryssa ja Ullassa (1/14).

Lanka: Madelinetosh tosh DK, väri Moorland.

Menekki: 200 g.

Puikot: 4 mm.

 

Eräs ystävä lupasi tarjota ruokaa ja minä tein lahjaksi hänelle huivin. Ensin valitsin langan, toiveväri oli vihreä ja koska aika oli rajattu, tein paksun huivin. Kaksi Heidin mallia kilpaili yhteistyöstä langan kanssa, lopulta Burn voitti Kaiholan ja sillä mentiin. Halusin kuitenkin jotain pitsistä.

 

 

Huivista tuli melkoisen iso. Se aloitetaan pitsi/palmikkoneuleesta eli leveämmästä päästä. Alku vie siis aikaa. Ainaoikein-osuus neulotaan lyhennetyin kerroksin ja se menee tietysti aika nopeasti. Huivin muoto on siis pitkähkö ja kapeahko.

 

 

Tykkään mallineuleesta ja muutenkin ohje oli jälleen selkeä ja hyvin kirjoitettu. Tosh DK:sta on pelkkää hyvää sanottavaa, mitä neulomistuntumaan tulee. Pipokäytössä tiedän, että kasteltuna se venähtää aikalailla, vaikka pitäisi konepesua kestää. Kastelin ja pingotin huivin.

 

Tällä kertaa lankaenkelit olivat minulle suopeita ja kaksi vyyhtiä tosh DK:ta riitti tasan tarkkaan, mitään ei jäänyt. En nyt tiedä, painavatko vyyhdit 100 g vai enemmän, kun niissä ei lue. Punnittuna huivi painoi 200 g paikkeilla.

 

 

Tytär toimi ystävällisesti mallina.

 

Seuraava huivi on jo ajatuksissa ja ohjeen etsintä käynnissä. Tällä kertaa olisi tarkoitus tikutella pitsivahvuista lankaa, pitänee katsoa, löytyykö Heidiltä jotakin sellaiseen sopivaa.

 

 



Toistan itseäni

 

 

Heitin edellisen postauksen pipon pesukoneeseen tyyliin "ei mitään hävittävää" ja sieltähän kuoriutui kahden 40 asteen pesun (50 min) jälkeen aika paljon mukavamman oloinen kevyesti pehmeäksi huovuttunut edelleen päähän sopiva ilmestys.

 

Mies saa vielä testata tätä käytössä, mutta voin HYVIN pitää sen itsekin, mikäli ei edelleenkään toimi.

 

 

Toistin itseäni myös tekemällä vielä toiset sukat samoilla langoilla kuin viimeksi.

 

Malli: Varpaista ylös, 44 s.

Lanka: Seiskaveikka Raita ja keltainen.

Menekki: 80 g yhteensä.

Puikot: 3,5 mm.

 

Raidan sai kulutettua pois kokonaan, keltaista vielä jäi. Värimaailma miellyttää ainakin omaa silmääni.

Joskus voittaa, joskus häviää

Ihan ensin voitin!

 

 

Bloggaajakollega MiunMaun järjesti blogiarvonnan, jonka palkintona oli kaunis neulottu huivi tai tämä ihana itsetehty koru. Toivoin korua, jos voittaisin, koska huiveja osaan tehdä itsekin, koruja en. Tällainen ihana riipus odotti minua postilaatikossa pari päivää sitten, kiitos vielä!

 

Sitten se häviö. Mies toivoi pipoa. Malliksi valittiin Rikke ja varastosta se sopivimman värinen harmaa lanka. Pipo tehtiin ja ihan sopiva tuli, mutta neulos on turhan harvaa ja korvista tuulee sisään. Huono lankavalinta siis.

 

Malli: Rikke.

Lanka: Rowanspun DK, väri Mist.

Menekki: 45 g.

Puikot: 3,5 ja 4 mm.

 

Aloitin kavennukset 8 tuuman jälkeen.

 

Tekee melkein pahaa haukkua tätä IHANAA lankaa, jonka valmistus lopetettiin jo kauan sitten, ja jota silloin sai niin halvalla, että sitä olisi voinut hamstrata paljon enemmänkin.

 

Ajattelin, jos huovuttaisin pipoa hiukan vielä koneessa. Katsotaan, miten käy.

Flax

Pojalle tuli neulepuseron tarve ja saimme nopeasti sovittua, että valkoinen olisi hyvä ja tämä malli sopi ensinäyttämältä hänelle.

 

Malli: Flax by Tin Can Knits, ilmaisohje Ravelryssa.

Lanka: Drops Lima.

Menekki: 426 g.

Puikot: 4 ja 5 mm.

 

Pusero neulotaan lempitavallani ylhäältä alaspäin ja kokonaan saumatta. Tein koon S/M, tiheys täsmäsi hyvin. Kaikki sujui muuten mukavasti, mutta hihoja pidensin kolmesti ja helmaa samoin. Pojalle oli tärkeää, että neule ei ole kovin pitkä eivätkä varsinkaan hihat, jotka kyllä itse olisin tehnyt vähän pidemmäksi (itseasiassa kertaalleen pidensin niitä hiukan salaa, kjähkjäh...)

 

 

Hihan yksityiskohta oli hyvä juttu ja helpotti kerrosten laskemista. Ennen helmaa kavensin kymmenisen silmukkaa pois.

 

Lima oli mukava uusi ja edullinen tuttavuus. Neulomismukavuus oli huippu, mutta lanka kyllä pöllysi alpakan (?) takia niin, että vaatteet olivat valkoisessa karvassa. Katsotaan, millainen on käytössä.

 

 

Tytär otti nämä kuvat toisenlaisen kuvaussession yhteydessä ja olin näihin tosi tyytyväinen. Kohta voin ulkoistaa koko homman hänelle. <3

 

 

Tilaustyö

Malli: Garter Yoke Baby Cardi, ilmaisohje Ravelryssa + Junasukat, ilmaisohje.

Lanka: Sublime Extra Fine Merino Wool DK, värit Waterleaf ja Freckle.

Menekki: Takkiin 200 g, sukkiin 51 g.

Puikot: Takissa 4 mm, sukissa 3,5 mm.

 

Työkaveri pyysi minua tekemään kummipojalleen takin ja sukat.

 

 

Takkimallin valikoin vanhasta tottumuksesta, kaverilla ei ollut sen kummempia toiveita. Raidoista puhuttiin, joten niitä tuli. Tämä on nopea ja kiva tehdä. Aloitin 66 silmukalla ja tein yhden lisäyksen enemmän kuin alkuperäisessä mallissa, koska tämä tulee yksivuotiaalle. Pituutta tein myös enemmän sekä vartaloon että hihoihin. Uskoisin tämän mahtuvan.

 

Sublimen liianpitkänniminen lanka oli miellyttävää neulottavaa, pyöreäkierteistä, kutiamatonta ja tasaista. Napit ovat todennäköisesti Virosta tuotuja.

 

Sukkien malliksi kaveri toivoi samaa kuin viimeksi, eli junasukkia. Halusin käyttää ruskean langan kokonaan pois, siksi pieni epätäsmällisyys. Jalkaosan tein mittojen mukaan, pitäisi mahtua.

Sieltä mistä aita on matalin

Mieheni toivoi kotikäyttöön ohuehkoa takkia. Saamansa piti.

 

Malli: Omasta päästä.

Lanka: Holst Garn Coast kaksinkertaisena, värit Tweed, Denim ja Charcoal.

Menekki: 334 g.

Puikot: 4,5 mm.

 

Takki on tehty alhaalta ylös yhtenä kappaleena. Hihat on neulottu pyörönä erikseen ja koko homma on yhdistetty ylhäällä ja tehty raglankavennukset. Lankana käytin superkevyttä Coastia, jossa on 50% villaa/50 % puuvillaa. Takista tuli kevyt ja ohut. Koko on n. L. Ajatus oli tuhota lankoja omasta varastosta. Väriä Tweed (vaaleansininen) oli jäänyt tytön puserosta reilusti ja sen sain käytettyä kokonaan. Tilaamaan jouduin 5 kerää, joista yksi oli liikaa. Ensin tilasin tummansinistä Denimiä ja lopuksi vielä kaarroketta varten tummanharmaata Charcoalia.

 

 

Kuvasta näkee, että Tweed loppui kesken jo toisessa hihassa, mutten halunnut sitä väriä tilata lisää, koska vaaleansininen ei kuulu omiin suosikkeihini. Charcoalia tilasin myös siksi, että se sopii yhteen toisen Coast-jämän kanssa, jos jotain niistä tulisi tehtyä.

 

 

Tämä on todellinen oikotie-takki. Joka kohdassa valitsin helpoimman tien. Joustimen jälkeen neuloin vartalossa ainaoikeaa, samoin kaarrokkeessa. Hihoissa taas mentiin sileällä neuleella, ettei tarvinnut neuloa nurjaa. Napinlävet tein, mutta mies päätti, ettei nappeja tarvita. Sivusaumoihin neuloin joustinneuletta pysyäkseni helpommin kartalla.

Baktus ja laihat lapaset

Malli: Baktus.

Lanka: Malabrigo Worsted ja Manos del Uruguay Silk Blend.

Menekki: 72 g+44 g, yht. 116 g.

Puikot: 5 mm.

 

Ostamani ihanuus halusi puikoille samantien. Ensin siitä syntyi pari lapasia.

 

Malli: Skinny Fit Mitts, ilmaisohje Ravelysta.

Lanka: Manos del Uruguay Silk Blend, väri Zenith.

Menekki: 46 g.

Puikot: 4 mm.

 

Tämähän oli todella hyvä ohje! Kaikki lapasmallit ovat minulle yleensä liian isoja, mutta ilmeisesti käteni ovat (ainoa) laiha osani, koska nämä ovat juuri sopivat. Mikään ei ole kurjempaa kuin liian suuret lapaset. Voin siis lämpimästi suositella kapeakätisille! Palmikkomalli oli mielenkiintoinen ja pari lapasia valmistui tosi nopeasti. Ihana lanka ei haitannut asiaa...

 

 

 

 

Aivot menivät hetkellisesti solmuun kuvassa näkyvässä wrap-kohdassa, mutta kun aikani pyörittelin lankoja ja katselin kuvaa, ymmärsin, mitä piti tehdä.

 

Malli tulisi paremmin esiin yksivärisessä langassa, mutta kyllä mä silti näistä tykkään. 

 

Lankaa jäi vielä 54 g ja päätin yhdistää sen kauan marinoituneen Malabrigo Worstedin kanssa ja päädyin tekemään niistä Baktuksen. Malabrigon loput sain kulumaan kokonaan, mutta Silk Blendiä jäi laskuyrityksistä huolimatta vielä 10 g.

 

 

Raidoitin 4 krs aina yhdellä värillä, jolloin ei tarvinnut vaivata päätään kavennus- ja lisäysajankohdilla. Kummassakin päässä on alkuun hiukan Worstedia, kun laskeskelin, että näin molemmat kuluisivat, muttei onnistunut. Tein sitten vielä tupsut Silk Blendistä huivin päihin.

 

 

 

Huiveja saattaa syntyä lisääkin, jahka ehdin edes avata tämän Veeran uuden kirjan. En halua lukea sitä kiireessä, vaan hitaasti ja nautiskellen!

Nuku, nuku Nurmilintu, väsy, väsy, västäräkki

Kerrankin meikäläinen on ajan hermoilla ja neuloo samoja huiveja kuin muutkin. Usein käy niin, että toisten innostuessa uusista malleista, en heti käsitä, kuinka kivasta mallista on kyse ja teen omani vasta parin vuoden päästä. Nyt Heidi Alanderin Nurmilintu-huivi kolahti samantien ja pääsi puikoille.

Malli: Nurmilintu by Heidi Alander. Ilmaisohje Ravelryssa.

Lanka: Araucánia Ranco Solid, sinisävyinen.

Menekki: 100 g.

Puikot: 4 mm.

 

 

Huivin malli on epäsymmetrinen, se on pidempi toisesta päästä. Siinä on kolme pitsiraitaa eikä yhtään nurjaa silmukkaa, mikä on ihana asia! Siitä tai ehkä muistakin syistä johtuen huivi neuloutui todella nopsaan.

 

 

Yksi syy nopeasti neulomiseen oli varmaan sekin, että lähdin riskillä liikkeelle liian pienellä metrimäärällä. Araucánian Ranco on odottanut varastossa todella kauan nimenomaisesti sopivaa huiviprojektia, koska aiemmin siitä tehdyt sukat huopuivat todella nopeasti koneessa, enkä halunnut enää toisia sukkia tehdä sen vuoksi. Tiedän, että tämä lienee käsinpestävä lanka, mutta pesen yleensä koneessa 14 minuutin ohjelmalla kaikki villasukat ja suurin osa kestää sen ihan hyvin.

 

 Ilmeisesti nopeus kannatti ja lanka riitti. Päättelyn jälkeen jäljellä oli 2,5 m lankaa. Läheltä piti!

 

 

Muistin, että lanka olisi ollut pehmeämpää, mutta nyt se tuntui hiukan kovalta ja puuvillaiseltakin. Ei kuitenkaan kutita, joten käy huiviksi ihan hyvin.

 

 

Ehkä huivi kolahti siksikin, että kehtolaulu, josta se on saanut nimensä, on minulle tärkeä ja rakas muisto ja olen sillä nukuttanut omia lapsianikin aikanaan. <3 <3

 

Jos siis kaipaa yhden sukka/huivivyyhdin projektia, niin tässä olisi hyvä. Jopa poseerauksessa auttanut teinitytär sanoi tästä jotain positiivista (pieni ihme, kaikki neulottu on yleensä plääh).

 

Rancossa metrejä on 344 m, eli ehkä voi uskaltaa sellaisellakin määrällä kokeilla, ellei ole maailmanloppu, jos lanka loppuu kesken.

 

Kaksi vasuria

Edellisten sukkalankojen jämät pääsivät samantien käyttöön, koska jo sukkia neuloessa ajattelin, että näistä tulisi kivat kämmekkäät. 

Malli: Omasta päästä.

Lanka: Fleece Artist Blue Face Leicester Socks, väri Foliage.

Menekki: loput 40 g.

Puikot: 2,75 mm pyöröt, ne lempparit.

 

Tykkään näistä tosi paljon! Jos vielä olisi molemmalle kädelle oma, kaikki olisi täydellistä.

 

 

Tuli vaan tosiaan neulottua kaksi vasemman käden kämmekästä. Moka johtuu siitä, että työn suunta kehittyi tehdessä ja nappi-idea tuli vasta loppuvaiheessa. Jos totta puhutaan, ompelin ensin toisen kämmekkään napit työn väärälle puolelle ja jos olisin jättänyt ne siihen, kaikki olisi ollut ok. Mutta kiroten irrotin napit ja siirsin ne oikealla puolelle, tässä lopputulos. Inhoan nappien ompelua sen verran paljon, etten enää jaksa tilannetta korjata. Ei se täällä kotona haittaa kumminkaan. Pikkasen ärsyttää vaan.

 

 

Kiitokset tyttärelle käsimallina olosta!

 

Eilen saapui kauan odotettu kirja.

 

 

Rakastuin aikanaan Botanical knits ykköseen kovasti, joten oli selvää, että tämänkin tilaan. Ihania malleja on tässäkin useita. Oih.

 

Kotikaupungin lankakaupasta löysin tänään tällaista:

 

 

Metritavaraa, eikä kovin kallistakaan. Jos jaksaisin merkitä jatkossa työni, kun niin rakastan tuota käsinompelua. :)

 

Villavyyhdin alessakin tuli piipahdettua ja köyhdyttyä. Hups.

(Oli siinä yhdet tarvelangat, seliseli)