Tourin päätös

Vielä kerran postaus Tour-de-Sockista. Koittakaa kestää. Halusin odottaa viimeistä kuvaäänestystä ennen kuin postaan ja se vähän venähti.

 

 

Tässä on minun tour-kokoelmani kesäauringossa kuvattuna, siksi nuo ensimmäiset näyttävät ihan acid-värisiltä. Eri sukkien kohdalla saatuja oppeja olen jo aiemmin maininnutkin. Kolmossukkia lukuun ottamatta kaikissa tuli mulle uusia asioita.

 

Ykkösetapilla kaavioiden ja ohjeiden LUKEMINEN tuntui olevan mulle hirmu vaikeaa ja kämmäilin sen vuoksi oikein urakalla. Kärjen aloitus ja loppupäättely olivat uutta ja loppupäättelyä käytinkin noissa joissain muissakin. Ekalla etapilla pääsin kuvaäänestykseen tällä kuvalla:

 

 

Kuvaäänestys ei ollut voitokas, muutama ääni tipahti, mutta olin kyllä ylpeä, että pääsin koko äänestykseen. Ensimmäisen etapin sijoitus oli 103. Olin tuolloin vielä koko ajan töissä, siksi olin näinkin hidas. Enkä ehkä kyllä tajunnutkaan vielä kuinka nopeita nopeimmat (=suomalaiset) ovat.

 

Toisella etapilla edelleen tuntui olevan lukemisvaikeutta. Aloitin sukat ihan liian pienillä puikoilla ja nyherrettyäni kitukasvuisen alun kovalla työllä, vaivalla ja ajalla, oli vähän epätoivoinen olo. Isompien puikkojen kanssa uusi aloitus, ja johan alkoi luistaa. Kakkosetapillakin pääsin äänestykseen alla olevalla kuvalla! Ääniä tuli peräti yksi kappale, mutta ylpeydellä on sanottava, ettei se ollut omani. ;-)

 

 

Nämä olivat kisan vaikeimmat sukat. Palkitsevan hienot, näihin näytti sopivan erityisen hyvin vihreät langat, mitä katsoi valmistuneita sukkia. Olen ylpeä, kun sain nämä tehtyä. Paljon tuli uutta oppia ja koin monet turhautuneet hetket. Silti mietin, että voisin tehdä toistekin. Sijoitus tällä etapilla oli yllättäen jopa 49.

 

Kolmannen etapin sukat olivat melkoista peruskauraa ja työ valmistui nopeasti. Tässä vaiheessa olin jo lomalla, joten saatoin panostaa kisaan täysillä. Kantapää näissä sukissa oli ihan valtava, pari kerrosta huijasin. Mun jalkaan ei istu kovin korkea kantalappu ja nämä ovatkin vähän epäsopivat kaikkinensa. Kuvaäänestyspaikka tuli taas ja sain joitakin ääniäkin.

 

 

En voi näistä sanoa oppineeni mitään uutta. Sijoitus oli 7. Se oli hienoa kyllä.

 

Pelätyllä neljännellä etapilla jouduin ottamaan ensi kosketuksen helmiin, mikä ei ollutkaan niin kauheaa kuin olin ajatellut. Oppia siis tuli paljon. Kuvaäänestyspaikkaa ei tullut, tässä kuitenkin yksi kuvista.

 

 

Helmien kanssa kiinnostaisi kyllä toimia toistekin. Sukista tykkään hurjasti. Sijoitus oli 18. ja sekin oli ehkä yllätys, kun kuitenkin ensimmäistä kertaa helmien kanssa pelasin. Tässä vaiheessa neulominen alkoi ehkä muutenkin olla taas kivaa, ekoilla etapella puursin jotenkin niin veren maku suussa, ettei ollut enää oikein hauskaakaan. Nelosetapin random drawing-arvonnassa voitin lankavyyhdin!

 

Vitosetapilla oli vuorossa "käärme"sukat. Uutta oli kirjoneuleen tekeminen yksittäisillä langanpätkillä ikään kuin intarsiana. Muuten mitään suurempaa uutta ei ollut. Näistä sukista tuli vaatimusten vuoksi ihan liian isot, joten pienensin nämä jälkeenpäin omiin jalkoihini sopiviksi. Tässä vaiheessa neiti kisajalan motivaatio oli nollissa eivätkä sukat edes olleet hänen kokoaan, joten lopulta otettiin miehen kanssa pihalla pikaräpsyt eikä kyllä kuvapaikkaa tullut, enkä kyllä olisi halunnutkaan.

 

 

Näiden neulominen oli kyllä ihan hauskaa ja sijoitus oli taas 7.

 

Viimeinen etappi alkoi kannaltani huonona ajankohtana yöllä, kun olimme reissussa. Malli on ihan ok, kirjoneuletta jälkikäteen tehtävällä kantapäällä. Alun ja tekovaiheen fiilis oli osittain vähän plääh, enkä tykännyt osasta kirjoneuleraidoista, kun niissä oli makuuni liian pitkät langanjuoksut. Lopputuloksesta tuli kuitenkin yllättävän kiva ja tykkään sukista kovasti. Kuvaäänestyspaikka tuli vielä tällä etapilla ja tällä kertaa sain 33 ääntä ja tulin toiseksi 8 äänen erolla voittajaan. Vähän sai jännittääkin, kun vuorotellen johdimme äänestystä. Mukavaa, että sain kokea senkin.

 

 

Viimeisellä etapilla sijoitus oli 17.

 

Hauskaa oli ja ihanaa oli, että voitin yhden lankavyyhdin siinä arvonnassa. Yleensä meikäläisellä ei ole arpaonnea ja nyt voitin tässä ja myös TitiTyyn kesäkal-arvonnassa! Pitäiskös lotota...

 

Kuviin panostimme tyttären kanssa alusta saakka yhteistyössä ja koimme monia hauskoja hetkiä tyttären melkein hypätessä sukkien kanssa mereen taituroidessaan eri asennoissa. Perhe kannusti ja iloitsi muutenkin mukana. <3 Koko kisassa sijoitukseni oli 16. eikä siihen voi olla kuin todella tyytyväinen. Jos ei ihmeitä tapahdu, niin ensi vuonna uudestaan!

 

Stage Six - Nordic Stripes

Se on loppu nyt! Olo on sekä iloinen että haikea!

 

Malli: Nordic Stripes By Tobi Beck.

Langat: SweetGeorgia Tough Love Sock (harmaa), Cascade Heritage (musta ja valkoinen), Fleece Artist Trail Sock (turkoosi) ja Madelinetosh tosh sock (tummansininen).

Menekki: Yhteensä 89 g.

Puikot: 2,5 mm.

 

 

Elämäni ensimmäinen Tour-de-Sock on sisältänyt monenlaista kokemusta. Alkuun hämmennystä, kun tuntui siltä, etten osaa lukea ohjeita ollenkaan ainakaan kiireessä. Välillä neulomisen riemua, välillä hampaidenkiristystä. Uuden oppimista melkein jokaisen sukkaparin kohdalla, hauskoja kuvaussessioita tyttären kera. Yhteisöllisyyttä Ravelryn ihanassa Kahelit-ryhmässä, jonne olen mennyt joka aamu melkein ensimmäiseksi herättyäni. Avuliaita ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua niin neuvoin kuin välineinkin. Itsensä haastamista. Takapuolen puutumista ja sormien kipuja. Yllättävää kilpailuhenkisyyttä, jota en tiennyt itsessäni olevankaan. Voisin osallistua toistekin.

 

 

Viimeiselle etapille etukäteen annetut lankamäärät olivat melko suuria ja etukäteen arvailtiin, että tulossa olisi ohje vähintäänkin kirjoneulepolvisukille. Määriä tarkennettiin ennen julkaisua ja tällainen kirjoneule/raitasukkaohje sieltä sitten putkahti.

 

 

Olimme risteilyllä sinä yönä, jona ohje julkaistiin, mikä hiukan kismitti. Ohje julkaistiin klo 1 yöllä, ehkä hyväkin, etten ollut kotona. Katsoin ohjeen aamulla laivalla ja mietin kotimatkalla lankavaihtoehtoja. Etukäteen olin kerinyt täysiä vyyhtejä, mutta lopulta malli olikin sellainen, että päätin käyttää jämälankoja.

 

 

Aloitin neulomisen n. klo 9. Homma eteni jouhevasti ja ohje oli selkeä. Sukat aloitettiin kärjestä ja niissä on jälkikäteen neulottava kantapää. Sekin oli joulukalenterisukista onneksi entuudestaan tuttu. Hulluudessani väsymyksen painaessa ja suomalaisella sisulla sain sukat valmiiksi seuraavana yönä klo 4.20. Ajattelin, että koska kyseessä on sentään koko kisan viimeinen etappi, voin uhrata yöuneni. Sitten otin pikaiset räpsyt kisaemännälle ja sainkin saman tien vastauksen, että ovat ok. Seuraava päivä olikin sitten vähän sumuinen.

 

Hauskaa Tourissa on ollut seurata, miten erilaisia sukkia syntyy samasta mallista.

 

 

Halusin näistä viimeisistä sukista sinisävyiset, ajatus oli, että kaikki tour-sukat olisivat erivärisiä. Värivalinta oli lopulta tosi onnistunut, tai itse ainakin pidän siitä. Lisäksi sain jämiä kulumaan, mikä on aina hyvä. Sukista tuli kastelun ja pingotuksen jälkeen juuri sopivat omiin jalkoihini. En juuri mittaillut matkan varrella sopivuutta, joten se oli mukava yllätys.

 

Osa kirjoneuleraidoista oli todella helppoja, osassa oli tosi pitkät juoksut, mikä on ärsyttävää. Sijoitukseni tällä etapilla oli 17. Olen tyytyväinen! Kisan voitti luonnollisesti suomalainen, kuinkas muutenkaan!

 

Stage Five - Ophidia

 

Tour-de-Sockin viides ja toiseksi viimeinen etappi alkoi lauantaina klo 13.30. Tällä kertaa vihjeenä oli kuva käärmeistä ja malli oli lopulta ihan jotain muuta kuin mitä ennakkoon ajattelin.

 

Malli: Ophidia, koko S.

Lanka: Handun vahvistettu merinosukkalanka, väri Kaakao sekä muutama rihma Väinämöistä värinä Eiku.

Menekki: yht. 73 g.

Puikot: 2,75 mm.

 

Malli vaikutti ensisilmäyksellä ihan kivalta eikä mahdottoman vaikealta. Tartuin puikkoihin ja aluksi ajattelin neulovani läpi yön, mutta klo 4 luovutin ja nukuin 4 tuntia ja jatkoin taas. Suunnilleen klo 13 sunnuntaina olin sitten valmis sukkien kanssa. Taas opin uusia juttuja. Tuo kirjoneule/intarsiajuttu joka muodosti näitä ns. käärmeitä oli uutta, samoin näissä oli hiukan erilainen kantapää.

 

 

Vaatimuksissa oli, että noita kirjoneulerantuja jatketaan pohjassa. Pohjassa sai tehdä minkälaista kuviota vaan, mutta tyydyin tällaiseen raamikkaaseen suoraan. Minä ihan tykkäsin tästä mallista ja muutenhan nämä olivat ihan palmikkosukat, joista nuo rannut voisi halutessaan jättää poiskin, mutta antavathan ne hiukan ilmettä tietenkin. Ajattelin, että näissä mun valitsemissa väreissä olisi suurempi kontrasti, mutta olisi voinut olla suurempikin. Mulle tuli heti mieleen noista käärmeistä Haribon toukkakarkit, joita on ekassa kuvassa, mutta nekin ovat jossain vaiheessa muuttuneet tylsiksi yksivärisiksi. Musta ne olivat aiemmin raidallisempia?! 

 

 

Handun langan ostin Snurresta viime viikolla, joten se pääsi sponssilankana tuoreeltaan käyttöön. (Kisaa sponsoroi useampi lankamerkki ja Handu kuuluu niihin. Jos käyttää jonkun sponsorin lankaa sukissa, saa lisäpisteen.) Väri on tosi kivan sävytetty ruskea. Langassa oli joitakin hapsuisia/paksumpia kohtia, mutta muuten hyvä. Neulominen oli sujuvaa. Jälkikäteen olisi kannattanut valita pienemmät puikot, koska nyt näistä tuli aika isot. Pituutta on niin, että menevät perheen miehille. Saattaa olla, että vielä puran näistä osan vaaditusta pituudesta, että saan nämä itselleni. Leveys on ihan ok. Tein pienimmän koon mukaan.

 

Sijoitus oli tällä kertaa 7. Kokonaiskisassa olen neljä etappia laskettuna 26.! Enpä olisi uskonut, että tällainen kilpavietti iskee, ihan läpällä lähdin kisaan. Yksi etappi on vielä jäljellä, kirjoneuletta on kai tulossa. Tarkka julkaisuaika ei ole vielä tiedossa.

Stage Four - From A Distance

Tour-de-Sockin neljäs etappi alkoi suomalaisittain hyvään ja huonoon aikaan, eli 2.7. klo 4.30. Koska olen lomalla, päätin repiä itseni ylös klo 4.25 ja niin tein. Ihanassa aamun rauhassa ja viileydessä käytyäni katsomassa, että teinit sentään ovat jo MENNEET nukkumaan (!), keitin teetä ja katselin mm. Myrskyluodon Maijaa boxilta.

Malli: From A Distance By Meagheen Ryan.

Lanka: Cascade Heritage.

Menekki: 77 g.

Puikot: 2,5 mm pyöröt.

Muut: Toho-helmet koko 8/0, korjatun laskutoimituksen (...) mukaan 440 kpl.

 

 

Näiden sukkien myötä tutustuin ensimmäistä kertaa helmien käyttöön neuleessa. Pelkäsin tätä etappia ehkä eniten ja valmistauduin siihen pitkän aikaa. Harjoittelin helmien pujottelua niin virkkuukoukulla (0.50 mm), vaijerilla kuin Oral B hammaslangallakin. Vielä etapin alkaessa ajattelin pistäväni helmet virkkuukoukulla, mutta kun ensimmäiset silmukat vetivät heti rispalle, vaihdoin lennossa vaijeriin, jonka kanssa pelasinkin sitten loppuajan. Summa Summarum: EI ollut edes vaikeaa ja tykkään sukista tosi paljon. Vaijeria ja hammaslankaa sain ihanilta kanssaneulojilta.

 

 

Kantapäistä tykkään myös.

 

Muutenhan malli oli helppo, mikä toisia harmitti, mutta itseäni huojensi, koska se helmien laitto jo oli uutta. Lisäksi uutta oli silmukoiden luominen tubular cast on-menetelmällä, joka oli minulle vieras. Mutta tämän kisan yksi suurimpia hyötyjä onkin juuri se, että oppii pakostakin uutta, kun ohje tulee eteen ja se on "tehtävä", ainakin minun, kun kilpailuvietti on iskenyt. Nyt jo mietin, tekisikö esim. helmiä sisältävän huivin, kun helmiä tuli tilattua enemmän kuin yksiin sukkiin mahtuu...

 

 

Vaikka neuloinkin näitä lähes putkeen, en sentään ihan hampaat irvessä niin kuin viimeksi. 2.7. neuloin lähes koko päivän, nukuin yön ja neuloin aamusta iltapäivään. Klo 18 jälkeen lähetin viestin hyväksyjälle valmiista sukista.

 

Nautin koko prosessista, näin voisi sanoa. Heritagea on ihana neuloa ja pidän koko lopputuloksesta. Nämä sopisivat ainakin hyvin ensi joulun juhlasukiksi.

 

Olimme oman tiiminjäseneni kanssa ripirinnan maalissa ja taisin hävitä hänelle minuuteissa. :-D Sijoituksen tällä etapilla oli 18. ja olen siihen tosi tyytyväinen.

Stage Three - Touring Bubbles

Tour-de-Sockin kolmas etappi alkoi suomalaisittain hienosti sunnuntaiaamuna klo 8. Tällä kertaa ilmestynyt malli olikin aika helppo ja päätin testata omaa nopeuttani. Aloin neuloa saman tien ja pieniä taukoja lukuun ottamatta neuloin klo 21 asti. Laskin, että neulomisaika kaikkinensa oli 12 tunnin paikkeilla. Kädet olivat kyllä kovilla!

 

Malli: Touring Bubbles By Karen Buhr.

Lanka: SweetGeorgia Yarns Tough Love Sock, väri Silver.

Menekki: 82 g.

Puikot: 2,25 mm.

 

Mallissa on palmikoita ja pitsiä, se aloitettiin ylhäältä ja siinä oli normaali kantapää. Tosin ohjeen kantapäästä tuli valtavan suuri. Mallineule oli helppo ja palmikkokierrokset olivat hankalimmat koko jutussa.

Arvoin aamulla nopeasti, mikä näistä sponsoreiden langoista tähän parhaiten sopisi.
 

 

Olin alun perin ajatellut tehdä sukat punaisella, mutta siinä on sen verran monivärisyyttä, että päädyin kuitenkin harmaaseen. Hopeasäikeen turkoosia haluan vielä säästellä ja PukkIlukaan en halunnut näihin käyttää.
 

 

SweetGeorgian sukkalanka oli näin ensikäytössä tosi miellyttävää ja tykkään, kun sen harmaassa on erilaisia sävyjä.

 

 

Yritimme kuvailla näitä saippuakuplien kanssa, mutta olihan se melko vaikeaa.

 

 

Tällä etapilla olin seitsemäs! Ihmeellistä! Seuraava etappi sisältää pelättyjä helmiä ja alkaa 2.7. klo 4.30. Ei tule olemaan mulle helppo etappi.

Stage Two - Far Into the Forest

Tour-de-Sockin kakkosvaihe alkoi viime torstaina klo 20.30. Olin kotona valmiina, potentiaalinen lankavalikoima oli esillä ja printteri valmiina. Ohje julkaistiin ja se näytti tosi hienolta. Aloin sitä sitten siinä tikutella.

 

Aloitin pienintä kokoa 2,25 mm puikoilla (miksi ihmeessä???) ja totesin kärjen tehtyäni, että ihan liian pientä tulee. Ottaen huomioon, että tässä kärjen väkertämisessä meni kevyesti 4-5 tuntia, otti päähän purkaa ja aloittaa uudelleen 2,75 mm puikoilla. Neulomismukavuus kylläkin kasvoi hurjasti. Sain lopulta ekana iltana/yönä tehtyä yhteensä ihan sen alun ensimmäisestä sukasta.

 

 

Koska aloitus osui vapaiden alkuun, pystyin jatkamaan heti pe-aamusta hommaa. Koko juttu tuntui ihan epätoivoiselta väkertämiseltä. Luin ohjetta, mutta ymmärsin koko ajan jotain väärin/en osannut ennestään ja piti katsoa ohjevideoita ja konsultoida viisaampia, niin ja purkaa tietenkin, toistuvasti. Malli on vielä sellainen, että pienikin virhe näkyy ja korjaaminen on hankalaa ilman purkamista.

 

 

Lopulta pääsin ensimmäisessä sukassa kantapään yli ja varren neulominen olikin jo sitten jopa mukavaa. Mikäli emme olisi juhlineet tytärtä sunnuntaina, sukat olisivat valmistuneet jo silloin, nyt valmistuminen tapahtui maanantai-iltana. Toinen sukka solahti jo puikoilta ilman suurempia tuskia. Jossain kohtaa homma oli kyllä varsinaista irvistelyä ja kiukuttelua, mutta lopputulos palkitsee. Sukat istuvat täydellisesti jalkaan ja ovat näyttävät. Ilman kilpailua en varmaankaan olisi ikinä näihin tarttunut ja opin taas paljon uutta.

 

 

Kuviot ovat vähän kuin vihaiset silmät, jopa hiukan pelottavat. En oppinut kaaviota ulkoa ja seurasin sitä kerroslaskurilla, jotta pysyin kärryillä sittenkin, jos tuli tauko. Pidin myös silmukkamerkkejä joissakin vaiheissa apuna.

 

Malli: Far Into the Forest By Kirsten Hall.

Langat: Wolle-Rödel Sport- und Strumpfwolle (pinkki) ja Louhittaren Luolan Väinämöinen värissä Eiku.

Menekki: Yhteensä 96 g.

Puikot: 2,75 mm.

 

 

Langaksi valitsin Norsu-sukista jäänyttä pinkkiä Wolle-Rödel perussukkalankaa ja Väinämöisen Eiku-väriä, joka todella on varsinainen epäväri. Lähitarkastelussa se on eniten ehkä hailakan väritön tumman luumu/liila. Mutta sopii hyvin räväkämmän pinkin kaveriksi.

 

Suomalaiset ovat pärjänneet ihan huikeasti tällä etapilla. Ensimmäinen valmis pari oli suomalaisen neulojan ja top kympissä on 8 suomalaista! Sukkia on edelleenkin valmistunut melkoisen vähän. Oma sijoitukseni oli 49., mistä olin oikeasti ilahtunut ja ihmeissäni kaikkien vaikeuksien jälkeen. Omasta tiimistäni jo 4 on maalissa! Onhan tämä työläs ja haastava malli, mutta suomalainen sisu näyttää kantavan myös silloin kun on vaikeaa! :)

Stage One - Virrat

 

Kuten viimeksi mainitsin, päätin osallistua ensimmäistä kertaa Tour-de-Sock-kilpaneulontaan! Stage One eli ensimmäinen etappi on osaltani valmistunut. Ensimmäinen sukkamalli oli suomalaisen TiiQ:n ihana Virrat, josta pidän kovasti. Ohje oli sport-vahvuiselle langalle ja se julkaistiin 1.6. klo 16.30.

 

Malli: Virrat By TiiQ. 

Lanka: Trysil Garn Ida.

Menekki: 78 g kokoon S.

Puikot: 2,75 mm.

 

Ohje julkaistaan kaikille ilmaisena helmikuussa. Voin suositella!

 

 

 Julkaisupäivänä olin iltavuorossa, joten pääsin aloittamaan neulomisen vasta samana iltana klo 22. Torstain ja perjantain välisenä yönä sukat valmistuivat. Töissä olin joka päivä, joten se hidasti touhua. Kyllähän nuo neulomispäivät olivat sangen intensiivisiä ja kävivät näpeille, mutta nyt on hyvä fiilis, kun ovat valmiit. Sijoitukseni oli 103. Pyrin seuraavissa sukissa vielä parempaan, katsotaan, kuinka vaikeaa juttua on tulossa. Osallistujia on kaikkiaan 800-900.

 

 

Lankana Ida oli halpaa, ostin sitä Lankamaailmasta euron kerinä joskus. Tuossa kuvaussession yhteydessä pohjat jo hiukan nuhjaantuivat, toki luonto on suurempi koetus langalla kuin koti. Ihan pehmoista ja mukavaa neulottavaa se kuitenkin oli.

 

 

Pääsin kisaamaan yhteen Suomen 14 joukkueesta, Extra Finns-joukkueeseen, jossa ryhmänä keräämme pisteitä. Kaikki tämä on lisännyt hurjasti roikkumistani Ravelryssa ja olen tuntenut yhteisöllisyyttä neulonnassa ihan erilailla kuin koskaan aiemmin. Hauskaa!

 

Tässä meidän joukkueen tunnus.

 

 

Tytär suoritti kanssani kunnon kuvaussessiot rannalla, kiitokset hänelle!

 

Seuraava malli julkaistaan 11.6. klo 20.30.