Toukokuun loppupläjäys

Elämä on tänä keväänä ollut kiireistä. Toukokuussa en ole juuri mitään ehtinyt neuloa. Ne vähät esittelen tänään tässä samassa.

 

 

Nuorimmalle kummipojalle valmistui puuvillainen villatakki. Tällä mallilla olen tehnyt aiemminkin villatakin toiselle kummipojalle. En ehkä olisi halunnut uusia tätä, koska edellinenkään ei jollain tavalla onnistunut, mutten löytänyt parempaakaan ohjetta ja palmikot tässä ovat kyllä kivat.

 

Malli: Trellis, ilmaisohje Knittystä.

Lanka: Sublime Organic Cotton DK, väri Rice Pudding.

Menekki: 167 g.

Puikot: 4 mm.

 

Tein muistaakseni isoimman koon, 18 kk. Pelkään, että takki on liian leveä käyttäjälleen, mutta se jää nähtäväksi.

 

 

Modauksia tein jonkin verran:

 

- Inhoan tasona tehtäviä neuleita, koska en hallitse saumaamista enkä ainakaan pidä siitä. Siispä neuloin koko takin pyörönä alhaalta kainaloihin ja hihojen silmukat poimin kainaloista. Hihat kapenevat vähän turhan vauhdilla...

 

- En pidä shaalikauluksista juurikaan, joten jätin sen pois. Jatkoin etukappaleissa helmineulereunusta ylös asti ja tein ohjeen mukaiset v-aukko kavennukset mallineuleen puolella. Jätin reunuksen silmukat odottamaan, neuloin 3:n puikon tekniikalla olkasaumat kiinni, poimin niskan puoliväliin silmukat ja neuloin joka toinen kerros poimitun silmukan yhteen reunuksen viimeisen silmukan kanssa. Sitten neuloin toisen puolen samoin ja jälleen neuloin reunussauman niskassa 3:n puikon tekniikalla kiinni. Kauluksesta tuli näin ihan hyvä.

 

 

Napit löytyivät varastosta.

 

 

Sitten olen tehnyt parit miesten sukat ihan vaan koska jotain piti tehdä, eikä se voinut olla mitään kovin haastavaa reissun päällä. Näillekään ei vielä ole käyttäjää, mutta eiköhän jossain vaiheessa löydy sopivat jalat näillekin.

 

Malli: Ihan perusperus.

Lanka: Regia Teen Age Color.

Menekki: n. 50 g.

Puikot: 2,75 mm.

 

Ihan perukset, ei mitään sanottavaa.

 

Malli: Uno Socks, ilmaisohje Ravelryssa.

Lanka: Sama kuin edellä + pieni pätkä Zitron Trekking Hand Art-lankaa.

Menekki: 53 g. 

 Puikot: 2,75 mm.

 

Olen aiemmin tehnyt Unot ja niistä tuli tosi kivat. Malli on hiukan erilainen, joten koko ajan ns. tapahtuu. Tällä kertaa reissussa tämä "tapahtuminen" oli ehkä vähän liikaa ja kaikenlaista asiaankuulumatonta tapahtui.

 

 

Jos nyt vaikka ajattelee tuota pohjaan muodostuvaa saumaa, niin se toisessa sukassa niin sanotusti hiukan karkasi käsistä... Lanka tietysti loppui viime metreillä ja koska toisen langan tiheys oli ihan eri (mitä en tietenkään ottanut huomioon), tuli toisesta sukasta paljon pienempi ja jouduin purkamaan.

Varsinaiset mörvelöt siis, jos nyt joku vielä muistaa tämänkin sanan merkityksen. ;-)

 

 

 

Saumaa en jaksanut purkaa. Jotenkin tämä lanka tuntui käsissä vähän tympeältä muutenkin. Olen aina tykännyt Regiasta, mutta tämä oli jotenkin kovaa ja "persoonatonta". Tulipa nyt ainakin kulutettua kaikki pois.

 

Kyllä mä tätä mallia silti edelleen suosittelen, se on kiva ja erilainen.

 

Tässä perheessä on tänä vuonna kilpailtu oikein urakalla, mutta ilmeisesti mikään ei ole tarpeeksi, koska nyt minäkin päätin kilpailla ja uskaltauduin osallistumaan ekan kerran Tour de Sock-kisaan! Sen ensimmäinen etappi alkaa huomenna ja kilpailen joukkueessa Extra Finns. Suomalaisia joukkueita taisi olla peräti 14 kpl, hyvä Suomi!

 

Ihan kaikesta en vielä ole perillä, mutta perusidea siis on, että n. 9 pv:n välein julkaistaan uusi sukkaohje, jota aletaan sitten kiivaasti kilkutella ja yritetään saada valmista mahdollisimman nopeasti. Näitä etappeja on 6 kpl. Joudun ainakin nähtävästi tutustumaan helmien kanssa neulontaan, mikä on ihan uutta. Osallistumismaksu oli 7,5 dollaria ja se menee palkintojen hommaamisen jälkeen Lääkärit ilman rajoja-yhdistykselle eli tarkoitus on hyvä. Katsotaan, miten homma sujuu. Alkukesästä olen vielä töissä, heinäkuussa voi ehkä pärjätä hiukan paremmin.

Ehkä joku jaksoi tänne asti! Hyvää kesää!

On aika juhlia voittajaa

 

Arvonnan voitti hyvin epävirallisella arvontatavalla (= kysymys tyttärelle, sano joku numero 1-14 väliltä). Arvonnan voitti kommentti numero 5, jonka kirjoittaja oli kutookutoo-blogin kirjoittaja! Laitatko ystävällisesti mulle sähköpostiosoitteesi vaikka kommenttilaatikossa (poistan sen samantien), niin saadaan pyörät pyörimään!

 

Osallistujia oli todella vähän, mutta kommentit olivat sitäkin kivampia, kiitos niistä kaikista!

 

Loppuun kuva ampparista ja harjasta. Osaako joku sanoa, minkä vuoksi ampiaiset rakastavat pihalla olevaa puista harjanvartta ja käyvät sitä joka kesä narskuttamasta? Kuten kuvastakin näkee harjanvarren koko pinta on ihan nyherretty. Mistä tällainen ilmiö johtuu?

Mainostetaan nyt vielä, että....

edellisessä postauksessa on arvonta käynnissä vielä tämän päivän loppuun asti. :)

Kymppisynttärit!

Blogini täyttää tänään 10 vuotta! Asia tuntuu ihan käsittämättömältä, vastahan mä tämän aloitin!

 

Ensimmäinen blogissa aikanaan julkaistu kuva on tässä.

 

 

Keräilin tähän kuvia matkan varrelta. Neulekuvia on kertynyt hurjan paljon, mutta nappasin sieltä kuvia sellaisista asioista, jotka ovat jääneet mieleen.

 

 

Aloittaessani bloggauksen Noron langat olivat kuuminta hottia, eikä niitä ollut helposti Suomessa saatavillakaan.

Hello Kitty oli kovasti in jossain vaiheessa. Huovutin ja koristelin tyttärelle kassin ja veljentytölle villatakin. Enää eivät Hello Kittyt näille neideille kelpaa. :)

 

 

Kuvat eivät ole ihan aikajärjestyksessä. Firestarterit olivat aikanaan suosittuja ja Purosta syntyi muuallakin kivoja raitaneulomuksia.

Cookie A:n Marlene-sukista pidin kovasta, Ene´s scarfeja syntyi myös joka puolella Scarf Style-kirjan ilmestyttyä. Se oli yksi ensimmäisiä neulekirjojani.

 

 

Pojalle tein "merkkilapaset". Kelpasivat hyvin käyttöön. :)

 

Yhdessä vaiheessa syntyi hamstereita.

 

 Tämä oli pojan toiveiden mukainen hyvin onnistunut ja paljon käytetty villapaita. Tuohon aikaan vaatteet olivat suuria ja housut lököttivät.

 

 

Mökkirannassa kuvattiin huiveja.

 

Ostettiin lankaa, vaikkei pitänyt...

 

Tehtiin sukkia lempivärissä. Nämä ovat ainoat sukat, joita olen PARSINUT, koska tykkäsin niistä niin kovasti. Nyt ne ovat jo sukkien hautuumaalla.

 

Yhteen aikaan syntyi runsaasti Monstereita. Tässä yksi uljaimmista.

 

Vuosien varrella on koettu painostusta, tämä pojan toimesta.

 

On pöllöilty metsässä.

 

Nämä ovat yhdet kauneimmista ja vaikeimmista tekemistäni sukista, Cookie A:n Lissajous.

 

Pikkukamuja.

 

 

Yksi onnistuneimmista neuleista itselleni.

 

Hiukan kirjoneulettakin, nämäkin todella haastavat.

 

Lankaa on esitelty monet kerrat. Mikäpä on kivampaa, kun kuolata toisten lankoja blogeissa.

 

Yksi lempihuiveistani. Lanka, väri ja malli, kaikki kohdillaan. Mun mielestä.

 

Pojan puserot onnistuvat lähes aina.

Viimeisimpiä villityksiä.

 

Nyt on siis arvonnan aika!

 

Blogini aloitin PUIKOISSA-nimellä alun perin Vuodatuksessa. Vuodatuksen kaatuessa muutin Bloggeriin ja nimi muuttui vanhan blogin jäädessä sinne, samalla hävisivät kommentit. Vanhat postit saa sentään siirrettyä tänne. Itselle nämä ovat ihan yhtä kivoja lueskella ja katsella. Kaikkea ei edes muista, mitä on tullut tehtyä.

 

Toivon osallistujilta jonkinlaista kommenttia blogiini liittyen, ihan sama mitä. Onko joku asia jäänyt mieleen, onko ehdotuksia/kommentteja/parannettavaa, kuinka kauan itse olet blogannut, muistatko vielä näitä neuleblogimaailman alkuaikoja, oletko seurannut kauan tätä blogia?

 

Arvontaan voi osallistua 22.5. saakka.

Rakkaussukat

Pojan tyttöystävä on pyörinyt jo vuoden mukana kuvioissa, joten testasin viimeinkin näiden rakkaussukkien tekoa.

 

Malli: LoveSocks, ilmaisohje Ravelryssa.

Lanka: Cascade Heritage, musta, valkoinen ja punainen.

Menekki: yht. 129 g.

Puikot: 2,75 mm pyöröt.

 

En oikeasti käyttänyt mallineuleesta muuta kuin kantapään sydämen mallia. Poikani sukissa on alussa 56 silmukkaa, joista kavensin 52 silmukkaan ennen kantapäätä, tytön sukissa vastaavat numerot ovat 52 ja 48.

 

 

Ajattelin ensin tehdä sukista vastaväriset, siten että molemmilla olisi yksi musta- ja yksi valkovartinen sukka, mutta sitten tuli mieleen, että on vaikea löytää omia sukkia.

 

Cascaden Heritagesta olen neulonut ennenkin, ja neulomiskokemus oli edelleen tosi miellyttävä ja väreistä tuo punainen on aika täydellinen sellainen. Miehen vastaavat sukat ovat kyllä nyppääntyneet käytössä aika paljon, katsotaan, miten näiden käy.

 



 

Sydän oli ohjeessa neulottu suurelta osin intarsiana, mutta itse tein kokonaan kirjona. Helposti jää kiristämään, joten jätin löysähköt langanjuoksut ja päättelin langan siten, että sidoin juoksuja.

 

 

Nyt kelpaa nuorenparin tepastella samanlaisissa töppösissä.