sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

SKEW


Vihdoinkin nämä valmistuivat! Aloitin ensimmäistä sukkaa sentään jo viime heinäkuussa.






Malli: Skew by Lana Holden.

Lanka: Misty Alpaca Hand Paint Sock Yarn, väri Buds in paradise.

Puikot: 2,25 mm pyöröt x2 ja 2 mm sukkapuikot.

Menekki: 70 g.







 


Tässä on pari ovelia sukkia! Sukat aloitetaan kärjestä ja koko ajan olin hiukan hukassa, että missä tässä nyt ollaan menossa. Ei auttanut kuin tavata ohjetta ja edetä sen mukaan. Uutta mulle tässä oli Judy´s magic cast on, mistä kyllä löytyi hyvä video Youtubesta ja toiseksi sukkien neulominen kahdella pyöröpuikolla. Se oli kyllä ihan mukavaakin, voisin kokeilla toistekin.

 






Kantapäissä oli se suurin juju, en edelleenkään käsitä sitä lainkaan. Hauskat ne ovat kyllä. Jossain välissä piti tehdä kitchener´s stitchiä, minkä sivuutin kolmen puikon päättelyllä.





 


Langan ostin Lontoosta edelliskesänä ja sen värit ovat pätkärääkkäyksestä huolimatta mielestäni ihan täydellisen upeat! Yhtäkään rumaa väriä ei kerältä rullannut, Buds in paradise on todella kuvaava nimi. Lanka sisältää alpakkaa, merinoa, nylonia ja silkkiä. Neulomistuntuma oli yllättävän mukava, vaikka lanka onkin aavistuksen pörheää, mistä yleensä en pidä.



Tämä malli on siitä kiitollinen, että kaikki pätkärääkätyt käyvät hyvin ja esiintyvät ehkä jopa edukseen. Tuskin jäivät viimeiseksi pariksi tätä lajia minullekaan.


 




 


Viime heinäkuussa tosiaan loman loppuessa kaipailin jotakin mielenkiintoista neulottavaa. Tilasin sopivat pyöröt ja tikuttelin kesäauringossa. Jossakin vaiheessa homma tyssäsi ja sukat hautautuivat koriin. Keväällä jossain vaiheessa jatkoin ensimmäistä sukkaa ja nyt alpakkatakin valmistuttua tuntui aika oikealta näiden viimeistelyyn. Yllättävän nopeasti sain taas juonesta kiinni ja toinen sukka valmistui muutamassa päivässä.


 

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Sisarussukkia ja tunnustus



Tehtailin tässä veljenlapsille sukkia.





Malli: Ihan perussukkia.

Lanka: Regia Flusi the Sockenmonster.

Menekki: 23-57 g.

Pukot: 2,5 mm.



Mulla sattui olemaan tätä lankaa neljässä eri värissä ja kun veljellä on neljä lasta, täähän oli ihan luonnollinen ratkaisu.













Kuvaushetkellä oli valmiina pienimmistä sukista vasta yksi. Mutta ei kerrota kellekään. Nyt on sekin pari jo valmis.




 


Jonkinlainen tyhjä tunne seurasi Paulie-takin valmistumista. Oon kyllä tehnyt pieniä juttuja sen jälkeenkin, mutta kädet kaipaavat jotakin isompaa. Järki sanoo, että voisin vaikka kaivaa nuo kaksi keskeneräistä takintekelettä tuolta korista ja jatkaa niitä, sydän tahtoo aloittaa jotain uutta. Kompromissina päätin neuloa viime heinäkuussa aloitetut Skew-sukat loppuun. Se taitaa myös onnistua, on jo toisestakin sukasta jalkaterä melkein valmis.



Sain pitkästä aikaa tunnustuksen! Kiitos, Lilli! Tai en mä nyt juuri koskaan tällaisia edes saa. Tässä piti ilmeisesti muistaa pitkäaikaisia blogituttavuuksia. Eli koitan kaivella mieleni syövereistä pitkään seuraamiani blogeja. Tällaisia on monia, enkä nyt jaksa linkittää. Laiskuus iski. Ilahduttavan monet ovat rinnallani jatkaneet jo vuosia, hyvä!


 

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

I did it!



Tulin aloittaneeksi aikamoisen urakan maaliskuun puolenvälin paikkeilla, villatakin 3 mm puikoilla. Itselleni. Eilen se sitten valmistui! Olen ylpeä itsestäni!

 




Malli: Paulie by Isabell Kraemer, koko M.

Lanka: Drops Alpaca, värit 501, 7300, 618, 7120 ja 001.

Menekki: 371 g. Tarkalleen.

Puikot: 3 mm (ja 2,75 mm hihansuissa).







Minulla on aika paljon Drops Alpacaa varastossa ja olin jo pitkään suunnitellut tekeväni niistä joskus villatakin. Paulie on kiva malli, ja ylhäältä alas neulominen on niin mun juttu, samoin saumattomuus.









Ei Paulie silti ihan ongelmaton malli ole, ja muutama mutta oli matkassa:



  • Kauluksesta tuli liian suuri. Olisin tämän tajutessani tehnyt vielä yhden napinreiän ylimmän yläpuolelle. Muutenkin olisin tykännyt enemmän tavallisesta kauluksesta, ja jos olisin ollut viitseliäämpi, olisin tehnytkin sellaisen.


  • I-cord-reunuksesta olisi pitänyt tehdä tiukempi, jolloin nappilista olisi ollut siistimpi ja pysynyt ehkä suoremmassa, nyt se vetää aalloille.


  • Nappilistojen alaosat repsottivat ikävästi, ja jouduin ompelemaan niitä hiukan sisäänpäin, etteivät roiku yli reunan.







 


Tässä kuvassa näkyy tuo nappilistan ongelma ainakin ja syy, miksi tätä takkia tulee varmaan enimmäkseen pidettyä yhdellä napilla kiinnitettynä päällä. Yksi vaihtoehto olisi laittaa nepparit noihin väleihin.

 






Ja jos joku takavasemmalla ääneen ihmettelee, miksi en purkanut kaulusta, niin tässä syy. I-cord-reunus on hieno ja kiva, mutta erittäin aikaa vievä tehdä. Koko reunukseen sain kulumaan 2-3 tuntia eilisillasta. Ei kestä purkaa.







Napit ovat möllöttäneet varastossa jo iät ja ajat ja nyt nämä ihanaiset katajaiset pääsivät vihdoinkin tositoimiin. Missään ei ole niin ihana tuoksu kuin katajassa!




 


Väreistä pidän paljon, ne ovat rauhalliset ja hillityt ja tukevat toisiaan. Melkein kaikkia värejä jouduin loppuviimein tilaamaan lisää, onneksi sentään sain vielä. Hihoista tein ohjeesta poiketen täysimittaiset ja kavensin vielä loppua kohden ihan reippaasti, 48 silmukkaan saakka. Hihansuun reunat tein 2.75 mm puikoilla, koska niistä olisi muuten tullut pullottavat. Saman olisi voinut tehdä myös helmassa ja nappilistoissa, mutta mulla ei ollut sen kokoista pyöröpuikkoa.




Kyllä tämä kaikista mutista huolimatta varmasti käyttöön tulee, onhan se kuitenkin ihanan kevyt, alpakkainen, pehmeä ja pörheä.




keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Kässämessut



Turussa oli viime viikonloppuna Kädentaitomessut, joissa perinteisesti tuli piipahdettua. Tällä kertaa kävimme olosuhteiden pakosta vasta sunnuntai-iltapäivänä, mikä olikin ihan hyvä juttu, vältettiin ryysis ja sai katsella rauhassa. Messujen tarjonta oli kutakuinkin ennallaan. Edelleen kaipailin rouvia Titityy ja Villavyyhti paikalle, ehkä te joskus jaksatte käydä messuamassa täälläkin? 



Puisten ihanien nappien, joita ei nyt nähdä täällä, lisäksi ostin yllätys yllätys lankaa. Tällainen vuori tuli valloitettua tällä kertaa.


 






 


Vasemmassa reunassa Rintalan tilan jo kerittyä sukkalankaa, ihanan pehmeää ja lampaan hajuista. Tästä tulee Fredrikat. Tuota Fabelin pikkelssiä olen halunnut jo kauan, ja kun sitä mulle puoliväkisin ostettiin, niin mikäpä siinä. Kauhavan Kangas-Aitan Lykke-lanka on uusi tuttavuus, melko mukavan tuntuista sekin, siitä on jo myös suunnitelma valmiina. Regian College ja väri Library pyörähti myös kassiin. Sukkaa pukkaa siitäkin.



Kädet haluaisivat jo alkaa näitä työstää, mutta ensin neulon valmiiksi asti erään neuletakin, jota työstän Alpacasta 3 mm puikoilla itselleni. Enpä olisi uskonut, mutta taitaa sekin valmistua. Lisäksi on vaiheessa pino kirjavia sukkia. Niistä lisää myöhemmin.