Shimmer

Ehdin jo ajatella, ettei mulla ole mitään polkattavaa pitkiin aikoihin, mutta valmistuihan tässä tänään yksi työ.

Malli: Shimmer Knittysta, apua saatu myös täältä.

Lanka: Novita Olivia ja Samos (vahinko...) sekä hiukan M&K Anemonea.

Puikot: 4,5 ja 5 mm.

Menekki: Yht. n. 400 g

Tarvitsin mekon kaveriksi jotakin peittävää lämmintä. Etsin ohjeita Ravelrysta ja tämä tuntui mukavimmalta vaihtoehdolta. Knittyn ohjeessa selän kuvio ei olisi kulkenut tasaisesti, joten löysin vinkin Gailen parannuksiin, joita käytin hyväkseni. Olivia oli siis päälankana, sitä mulla oli 350 g. Liitettyäni molemmat hihat vartalo-osaan, huomasin neuloneeni toisen hihan alun Samoksella, heh. En edes tiennyt, että mulla oli vielä valkoista Samosta. Ei sitä juuri huomaa, ellei tiedä. Ihan yläosassa taas turvauduin vielä varastosta löytyneeseen Anemonen jämään, jota käytin kaksinkertaisena.

Tässä kuvassa näkyy hihan muoto. Hihoista taisi tulla inauksen liian pitkät, mutta koska lyhentäminen vaatisi liikaa työtä, saavat olla nyt tuonmittaiset. Ravelryssa monillakaan ei ole edessä kiinnitystä, mutta mielestäni tuo on hiukan lörppö ilman kiinnitystä. Nyt kaivoin siihen varastosta tuon nauhan, täytyy miettiä, mikä olisi hyvä.

Malli oli mukava neulottava sinänsä ja Shimmer valmistui nopeahkosti. Koko on minulle ehkä hiukan liian väljä ainakin ilman kiinnitystä, mutta kyllä mä luulen, että tämä kuitenkin pääsee käyttöön kesäiltojen lämmikkeeksi.

The ensimmäinen

Tuli tehtyä vaatekaapin siivous, kun kesä alkaa olla ovella ja aika kasa vaatetta lähti kierrätykseen. Viimeinkin tohdin luopua myös ihan ensimmäisestä neulebuumin neuleestani, jota en ole kylläkään käyttänyt moneen vuoteen, mutten ole raaskinut heittää poiskaan. Kuvasin sen kuitenkin itselleni muistoksi.

Tämä on tehty joskus alle 20-vuotiaana Seiskaveikasta. Sain päähäni, että haluan ruveta kutomaan ja mistä muusta sitä aloittaisi kuin kirjoneulepaidasta. Äiti pyöritteli tuolloin vähän päätänsä, että kannattaako noita lankoja nyt kaikkia heti ostaa, kun tuskin siitä ikinä mitään tulee, mutta niin vaan tuli. Tästä lähti meikäläisen neulebuumi. Alkujaan tykkäsin kutoa nimenomaan kirjoneuleita ja muuta haastavaa. Puserosta näkee myös hyvin, miten neulemallimaailma on muuttunut kovasti n. 20 vuodessa (apua, mä oon hirveen vanha...:-o). Tuolloin puseroihin sai varata ainakin kilon lankaa, eikä se edes ehkä riittänyt, ja leveyttä riitti. Katsokaa nyt noita hihojakin. :-D Ilman muuta suunta on parempaan päin ja neuleet voivat olla istuvia.

Puseron alusta näkee, että käsiala oli ensin kohtuullisen tiukka ja sitten vähän löystin sitä. Mutten jaksanut purkaa. Eli jotkut asiat pysyvät ennallaan. :-)

Heipä hei, hyvää iltaa!

Ei ole näyttää mitään, sorry. Yhdet huopatossut tuossa odottavat saajaansa, mutta ne on täällä jo identtisinä nähty, joten en jaksa kuvata. Muuten täällä on mm. tehty kolmesti huppu yhteen takkiin milloin minkäkin idioottimaisen virheen vuoksi.

Titityyn sukkalankaklubin kakkoslähetys saapui viikolla,  joten sen voin esitellä.

 

Kyseessä on The Natural Dye Studion käsinvärjätty pehmoinen sukkalanka Dazzle, väri Orchid. Tytär ihastui vyyhtiin heti ja toivoi siitä itselleen jotakin, itselleni ei väri ihan täysin kolahtanut. Tulleet klubilangat ovat olleet laadukkaita ja erityisiäkin, mutta väreihin en ole ollut supertyytyväinen, enkä etenkään siihen, että molemmat tähän asti saapuneet lähetykset ovat sisältäneet pätkärääkättyä lankaa. Kun otin klubin väritoivein, jotenkin ehkä ajattelin saavani enempikin yksiväristä tai lähellä sitä lankaa, mutta näin ei käynyt. Toivossa on tietysti hyvä elää kolmannen paketin suhteen.  Jatkossa ostan ja valitsen kyllä lankani itse, mutta tulipahan kokeiltua. Onhan se ollut mukava saada yllättäviä paketteja. :-)

Onnea voittajille!

Käyttäen hyvin merkillistä ja lähes tieteellistä menetelmää (mies, paperi, kynä ja paljon numeroita), palkintojen saajat on nyt arvottu ja heille jo henkilökohtaisesti ilmoitettukin.

Norot lähtevät Teisalle, Woolit tällä hetkellä blogittomalle -Merjalle- ja Opal Silmukatille.

Vastaajien joukossa oli monia yhtä kauan bloganneita kuin itsekin olen, monet tietysti minulle jo tuttujakin. Uusia tuttavuuksiakin löytyi vastaajista, kiva juttu!

Monen mielestä selkeä ulkoasu, hyvät kuvat ja tiedot tehdystä neuleesta linkkeineen ovat hyvä asia  neuleblogeissa. Jotkut tykkäsivät erityisesti eläinten ja lasten kuvista ja mukanaolosta. Useimmat pitivät siitä, etteivät kirjoitukset ole kovin pitkiä, ja näin ajattelen itsekin. Harvoin on niin paljon aikaa, että ehtii pidempiä sepustuksia lueskella ja minustakin parasta on hyvät kuvat, selkeys ja tiedot neulomuksista.

KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE!

Arvonta on päättynyt

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille, olette kivoja! :-) Arvonta suoritetaan lähipäivinä.

 

Pian nelivuotias

Perustin blogini aika kauan sitten ja lauantaina siitä tulee kuluneeksi jo 4 vuotta. Olen melkein aina vuosipäivänä järjestänyt arvonnan, joten niin tehdään tänäkin vuonna.

Bloginpito on vuosien aikana muuttunut. Alkuun blogi oli jotakin hyvin salaista, josta en kertonut juuri kenellekään. Jokainen kommentti oli suuri ilonaihe. Alunperin halusin lähinnä arkistoida tekemäni neuleet tänne ja kommentit olivat mukava bonus. Jossakin vaiheessa ehkä kommentit tai joskus niiden puute aiheutti enemmänkin intoa kuin itse arkistointi, mutta nyt taas blogin vanhennuttua itse arkistointi ja kuvien ottaminen kiinnostaa enemmän, vaikkakin edelleen kommentit ilahduttavat kovasti. Lisäksi vuosien saatossa blogista tietävien määrä on kasvanut, mikä joskus harmittaakin, kun kaikkien lahjojen kanssa pitää odotella antopäivään saakka, ettei lahjansaaja näe lahjaansa etukäteen.

Toisilla bloggausinto hiipuu ja monet ovat päätyneet bloginsa lopettamaankin, mutta omalla kohdallani sellaista ei ole näköpiirissä. Pidän kirjoittamisesta ja kuvien ottamisesta ja täällä sitä voi sitten toteuttaa itseään.

Lankojen ostaminen villiintyi blogin alkuvaiheissa hurjaksi ja lankaa kasaantui bloginpitäjän kotiin valtavat määrät ilman sen suurempia suunitelmia. Siinäkin ikä on rauhoittanut ja nykyään pyrin ostamaan lankaa vain tulevaisuuden neuleet mielessäni ja jätän useimmiten heräteostot tekemättä. Näin lankamäärä on laskenut jopa kymmenisen kiloa. Tällä hetkellä varastoissani on hiukan alle 15 kg lankaa.

Ravelry  on myös osittain vaikuttanut myös bloggaukseen ja nykyään neuleet tulee esiteltyä sielläkin. Se on ehkä kuitenkin hiukan vähemmän henkilökohtainen paikka kuin oma blogi, mutta loppumaton ideavarasto kuitenkin.

Palkinnot tulevat tälläkin kertaa omista varastoista; niitä on kolme ja ne tulevat tässä:

Novitan Merino-Wool, väri kirkkaanpunainen, 350 g. Alesta joskus ostettu, eivät päässeet tositoimiin tässä talossa.

Opalin sukkalanka, 100 g. Väri minttu.

Noro Silk Garden Lite, 100 g. Sisuksista kurkkivan turkoosin vuoksi.

Perheessä ei ole lemmikkejä eikä tupakoivia.

Kommentoimalla osallistut arvontaan. Valitse toivomasi palkinto ja kerro vaikka, kauanko itse olet blogannut (jos olet) ja minkälaisia asioita arvostat seuraamissasi blogeissa. Arvonta päättyy 16.5. klo 24.00.

JO NYT HALUAISIN KIITTÄÄ KAIKKIA TEITÄ IHANIA, JOTKA OLETTE JOSKUS TÄÄLLÄ KÄYNEET JA PUUMERKKINNE JÄTTÄNEET!

Äitienpäivä osa 2

Malli: Kai-Mei by Cookie A kirjasta Sock Innovation.

Lanka: Fleece Artist Trail Sock.

Puikot: 2,5 mm.

Menekki: 73 g.

Nämä sukat jäivät mieleen heti ensi hetkestä, kun näin netissä kuvia Cookie A:N sukkakirjasta, joten oli luontevaa kokeilla tätä mallia ensimmäisenä. Mielenkiintoiseksi sukkamallin tekee tuo edessä jalkapöydän yli kiipeävä pitsikuvio.

Sukat menivät äidilleni äitienpäivälahjaksi, mikä on oikein sopivaa, kun pitsikuviokin näyttää toisinpäin ihan sydämeltä.

Lankahan onkin yllättävän pätkärääkättyä verrattuna siihen, mitä se oli vyyhdillä. Toisaalta värit ovat niin itseäni miellyttävät, että sukkien neulominen oli kyllä puhdasta nautintoa ja värit hivelivät silmiäni. Trail Sock oli muutenkin mukavaa neulottavaa ja sen pitäisi olla konepesun kestävää. Onneksi siitä jäi vielä sen verran jämää, että saan itselleni tästä varrettomat sukat.

Mallin tein muuten suhteellisen uskollisesti, mutta vähensin silmukoita, sukissa on vain 60 s, ja käytin isompia puikkoja. Mallia voisin hyvinkin testailla vielä joskus yksivärisenä, sen verran mukava neulottava se oli.

Tähän päättyy raportti tältä päivältä ja huomenissa yritän potkaista arvonnan käyntiin.

Äitienpäivä osa 1

Malli: Moda 6/2005, malli 40.

Lanka: Määkylän huopuvaa villalankaa.

Puikot: 5,5 mm.

Menekki: N. 79 g.

Anoppi pyysi minulta tällaisia nähtyään joulun tossutuotantoa, joten tein hänelle äitienpäivälahjaksi nämä. Värit menevät hiukan erilailla tossuissa, muttei jaksa välittää nyt. Huopumisjälki on kaunis. Pesin tossut kahdesti 40 asteessa kaksien farkkujen kanssa. Koko on n. 37.

Shetland Triangle

Malli: Shetland Triangle kirjasta Wrap Style.

Lanka: Juulin Primavera (alpakka/merino).

Puikot: 4 mm.

Menekki: n. 96 g.

Ostin tämän langan Turun Kädentaidot-messuilta taannoin ja se pääsi lähes heti tositoimiin. Lankaa oli erittäin miellyttävä neuloa, koostumus oli mukava, ja väristä pidän myös kovasti. Lanka on kaiketi käsinkehrätty ja värjätty. Ainoa, mikä hiukan harmitti, oli joissakin kohdissa olleet punertavat läikät, yllä olevassa kuvassakin näkyy yksi oikealla.

Shetland Triangle on Ene´s Scarfin ohessa ollut niitä huiveja, jotka ovat olleet jo kauan to-do-listalla, joten kiva, kun tämäkin tuli tehtyä. Tämä tulee itselleni. Ikäänkuin niitä huiveja ei olisi riittävästi, nim. edellisiltana käsin talven villavaatteita pessyt. Viime vuonnahan niitä tuli laiskuudessa pestyä koneessa traagisin seurauksin. No, kaunis malli tämäkin.

Ylimmissä kuvassa väri on oikeimmillaan, se on hailakan vaaleanvihreää, oikein ihanan keväistä, kuten langan nimikin; Primavera. Sitten niitä kukkakuvia kevään kunniaksi:

Penkistä on noussut erivärisiä krookuksia ja nyt ovat tulppaanit nupullaan.

Luonto heräilee muutenkin talven jälkeen.

Blogin 4-vuotispäivät lähestyvät ja sen kunniaksi pyörähtää lähiaikoina käyntiin taas arvonta, joten olkaatten kuulolla.

KIITOS kaikille kommenteistanne viime postaukseen!

Ene´s Scarf

Malli: Ene´s Scarf by Nancy Bush.

Lanka: Evilla OÜ Rewool, 100 % villa.

Puikot: 4 mm.

Menekki: Koko vyyhti, 205 g.

Vihdoinkin valmistui Ene´s Scarf. Tämä on ollut to-do-listalla siitä saakka, kun ostin yhden ensimmäisistä neulekirjoistani, Scarf Stylen. Huivin sai Mummuni äitienpäivälahjaksi tänään, hiukan etuajassa. Vietimme päivää mökillä saaressa, missä on ihana kuvata. Minua ainakin puhuttelee kunnon suomalainen kallio meren rannalla.

Sain tämän langan aikanaan arvontavoittona Outilta. Se tulikin käytettyä tarkasti, päättelyä varten jäi 30 cm lankaa, eli pientä hikeä oli ilmassa loppumetreillä. Väritys toimii mielestäni oikeinkin kivasti tässä ja huivista tuli kaikin puolin paljon kauniimpi kuin etukäteen ajattelin.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun aloitin kolmiohuivin leveimmästä päästä, joten alku oli rankka, mutta huivin kavetessa loppua kohti tahti nopeni, ihan kiva sekin. Niskasta aloitettavat huivit alkavat mukavasti, mutta loppu on aina kauheaa tahkoamista, minulle ainakin.

Mökillä yksi joutsen tuli esittelemään itseään ihan rantaan saakka, eikä ollut edes kovin aggressiivisen tuntuinen.

Näin komeat räpylät oli hällä.

Harmi, kun päivä ei ollut ihan niin aurinkoinen kuin eilen, mutta muuten tuli vietettyä mukava päivä. Tässä vielä varjo-Ene. ;-)