Pohjanvaihtoviikot, yllätys ja kirittelyä

Iski taas kyllästyminen ja omppupohja ei tuntunut enää omalta, pohjantekijän alkuperäinen fontti ei toiminut minulla. Nyt sitten palasin vanhaan, mutta muokkasin värejä uusiksi, onhan sekin vaihtelua. Mielipiteitä/ehdotuksia saa kertoa, huonojakin, koska oikeiden/hyvien värien löytäminen on hirmu vaikeaa jotenkin.

Ihana SNYni muisti minua taas:

Tällaiset löytyivät eilen postilaatikosta ja olivat tosi mieluisat, kiitos SNY! Silmukkamerkkejä olen omistanut tähän mennessä yhden, ellei langanpätkiä, hammasharjarinkuloita, vanhoja muovisormuksia ja korviksia oteta lukuun. Eli tarpeeseen tulevat. :-) Clapotis on jäänyt nyt vaihtoaitioon hetkeksi, koska joulu puskee niskaan. Yhtä joululahjaa olen aloittanut ja maanantaina aloitin 80-vuotislahjaa Isoäidilleni. Juhlat ovat kylläkin vasta joulun jälkeen, mutta langat vaativat jo nyt päästä puikoille ja minähän olen hellämielinen, mitä lankoihin tulee.

Tämä huonossa kuvassa näkyvä myttyräinen on siis elämäni ensimmäinen Kiri elämäni ensimmäisillä bambupyöröpuikoilla marjapuuronpunaisesta Kitten Mohairista. Väri on luonnossa hiukan pehmeämpi, mutta täälläpäin Suomea luonnon oma valaistus on juuri nyt niin surkea, ettei mitään järkevän värisiä kuvia saa otettua. Olen aivan ihastunut tuohon malliin ja arvelen, että näitä huiveja syntyy lisääkin vielä tulevaisuudessa. Yhden kerän verran olen nyt neulonut, 2. Chartin mallikertoja ilmeisesti valmiina 6.

Kiitos muuten kovasti neuletakkikommenteista, ehkä se sitten on ihan ok. :-)

Not very happy

Malli: Pam by Debbie Bliss, ohje otettu Rowanin "lehdestä" (liian paksu lehdeksi...) nro 30, koko S.

Lanka: Rowanin Wool Cotton, väri Laurel.

Prosessi: Tehty ensin koon L mukaan (täällä) ja todettu, että on liian iso. Purettu vartalo-osa ja tehty uudestaan koon S mukaan.

Tyytyväisyys: En ole tyytyväinen. Lanka on melko raskas, eli jotenkin tuntuu, ettei sovi alkuunkaan palmikoille. Koko on nyt sopiva, mutta silti...joku mättää. Ehkä tätä jossain tulee pidettyä.

Teenkö vielä uudestaan: Arvaa? Älä arvaa, en tee. :-)

Tässä vielä lähikuva.

Edith: Sain pohjan tekijältä pohjakoodin uudella otsikkofontilla. Mitään ns. kivoista fonteista mulla ei ollut omalla koneella, tämä oli vaihtoehdoista paras.

Kallolapaset

Meillä on ongelma. Kaikki hanskat kutittavat poikalapsen herkkää ihoa. Niinpä kiireen vilkkaa lankakauppaan (tosi kurjaa) ja miettimään, mikä lanka olisi mukava kädessä. Neulova ystävä kehui minulle Sandnesin Lanettia ja sitä ostin. Koska kallopipo oli vielä ilman seuraa, päätin tehdä nyt viimein kallolapaset, kun tarvettakin oli.

Malli: Pääkallolapaset, hieman muunneltuna, kuten kuvasta näkyy. Muuten tein, kuten ohjeessa, mutta varreksi tein ihan perinteisen joustinneuleen 2o 2n, kun ajattelin sen istuvan lapsen käteen paremmin.

Lanka: Sandnes Lanett musta ja valkoinen, mustaa meni n. 25 g ja valkoista 14 g.

Tiheys: Osui heti kohdalleen, ihmeiden aika ei ole ohi! Käytin 2,5 mm puikkoja. Varteen loin 40 s, ja sitten lisäsin kirjoneuletta varten 8 s, jolloin sain tehtyä mallineuletta kuten ohjeessa, eikä tullut liian leveät.

Lanettia oli todella miellyttävä neuloa muutenkin, se on ihanan pehmoinen lanka, ja lapaset valmistuivat parissa päivässä. Minulla oli näiden suhteen hieman rimakauhua, kun pipon kanssa oli melkoista vääntöä ja tuskaa, mutta tämä projekti onnistui hyvin. Kun lisäksi pojan kommentit olivat: "nää ei kutita yhtään" ja "näitä mä pidän", voi sanoa, että tulos oli onnistunut. :-)

Tässä vielä kuva kämmenpuolesta. Vuosiluvun jätin pois, kun se ei minusta näyttänyt kivalta.

Arvonta suoritettu!

40 000-arvonta suoritettiin hetki sitten miehen kanssa ja miehen valitsemalla numerolla (67) voitto meni Tuazophialle! Onnittelut!

Kiitos kaikille osallistujille!

STOP!

Nyt on arvontaan osallistuminen sulkeutunut, Sanni, otan sinut vielä mukaan arvontaan. lähiaikoina siis tuloksia...

On arvontalaulun aika...

40 000 on tulossa täyteen kävijälaskurissa joten järjestetään blogin toinen arvonta. Arvontaan voi osallistua kertomalla

1. lempivärinsä,


2. lempilankansa,


3. lempilankalaatunsa,

joka ehkä antaa minulle vinkkejä tulevasta palkinnosta. Osallistua voi 20.10 klo 7.00 asti. :-)

Raaka

Kaikinpuolin raakile-raakalainen vielä tässä:

Tämä Rowanin lehdestä 32 löytyvän Raw-nimisen puseron takakappale valmistui ennätysajassa (minulle) eli 3-4 päivässä. Lanka on Rowanspun Arania, väri osuvasti nimeltään Autumn. Tästä tulee ihana, jos siitä tulee sopiva. Itseironiaa.

Aloitin lomani ja heti kärkeen tyttö sairastui ja nyt olen flunssassa itsekin, joten mukavaa lomaa minullekin. Kumma, että aina tulee maristua, kun ei ole tarpeeksi aikaa nyhjöttää kutomassa, ja kun sairastuu ja on aikaa eikä pääse mihinkään, ei millään huvittaisi. Pöh. Mulla on varmaankin asenneongelma. 

Poikani lapasvajetta täydensin näillä:

Malli: Peruslapaset peukalokiiloilla.

Lanka: Kauan sitten ostamani Adriafilin New Zealand Print, 3,5 mm puikot. Väristä tulee mieleeni mustikka.

Outo juttu sekin, että hanskakauden alkaessa pojalla oli viidet sormikkaat. Nyt hänellä on 2 sormikasta jäljellä, jotka nekin ovat eri paria...

Haamuilin tuossa iltapäivällä; poistin myyntisivun, päivitys johtui varmaan siitä.

Äidin tuotoksia

Äitini ompelee paljon ja toi eilen yllätyksenä tytölleni ihanan mekon, jonka halusin esitellä täälläkin.

Mekon kangas on nukkapintaista ja malli on kuulemma jostain Ottobresta. Selailin lehtiä kerran Äidin luona ja siinä tosissaan on kivoja malleja lapsille. Kissoja rakastava tyttöni ihastui tähän mekkoon oitis.

Omista neulomuksista sen verran, että Pam-takki valmistui (taas...), nyt koossa S. Viimeksi se valmistui koossa L. Jos se nyt on liian pieni, koko M ei todennäköisesti enää näe päivänvaloa...Hihoja ei onneksi tarvinnut mitenkään muuttaa, vaan nyt S-kokoisen vartalo-osuuden kanssa ne olivat sopivan pituiset. Kiva. Takista kuvia jossain vaiheessa, kun se palaa Tehtaalta.

Edellisestä riemastuneena aloitin eilen kaksikin uutta neuletta ja purin Clapotista kahden kerän verran, auts. Kun mikään ei onnistu...

Hankintoja ja sukkalankojen kestävyyspohdintaa

Tässä ovat tulevat polvisukkani:

Ja tässä on tuleva pääkallopipo:

Eli tuli tilattua taas vähän lankaa lempparista. Mustia ohuita villapolvisukkia olen halunnut jo monta vuotta, talvisin ne olisivat tosi mukavat lämmikkeet hameiden kanssa, kun en ole saapasihmisiä. Ehkä jotain Söderoiden tapaista. Muutama muu kerä jäi vielä saapumatta.

Sukkalankoja, tai lähinnä niiden kestävyyttä, olen mietiskellyt lähiaikoina. Ohuiden sukkalankojen kestoa siis. Itse olen tehnyt sukkia Regian, Hjertegarnin, Opalin, Fyberspatesin ja Lorna´s Lacen sukkalangoista. Kaikkia olen pessyt 40 asteen normaaliohjelmassa pesukoneessa.

Näistä eniten ovat kuluneet Hjertegarnista tehdyt sukat. Ne kyllä ovatkin ensimmäisiä, eli niitä on paljon käytetty, mutta pohja kuluu kohta puhki. Värit ovat kestäneet. Tein ne aikoinaan 3 mm puikoilla, sekin voi vaikuttaa, koska neulos on tietysti harvempaa kuin kakspuolilla.  

Regian sukat ovat myös kauan sitten tehdyt, ja niitäkin on käytetty paljon, erityisesti vielä talvikenkien lämmikkeenä. Ovat kestäneen oikein hyvin, eivät ole pohjastakaan vielä pahemmin kuluneet. Ja nekin on väännetty kolmemillisillä kyllä.

Fyberspatesin sukat ovat menettäneet pesussa aika paljon väriä. Nekin ovat kuluneet pohjastaan melko läpinäkyviksi jo.

Opalista olen tehnyt itselleni vasta yhdet sukat ja nekin melko hiljattain, joten ei voi vielä mennä juuri mitään sanomaan. Tähän asti ovat kyllä tuntuneet melko laadukkailta ja pesun jälkeen ovat hyvin kuosissaan verrattuna muihin sukkiin pesun jälkeen. Tietysti langan joukossa oleva puuvillakin niitä ryhdistää. Opalin villasekoitelankoja on varastossa runsaasti ja nekin tuntuvat "ryhdikkäältä", toivottavasti ovat laadukkaita.

Lorna´s Lacesta tehdyt sukat ovat myös uudemmasta päästä, mutta toistaiseksi tuntuvat ryhdikkäiltä nämäkin. Pesukestosta en voi siis vielä sanoa juuta enkä jaata. Ihanat ne kyllä ovat, lanka on ihanan tuntuista neulottuna pintanakin.

Hyvin epävirallista pesunkestovertailua, mutta jos tästä kenellekään on mitään iloa, niin hyvä niin.

Uskaltauduin polttelemaan yhtä GetKnittedin kylkiäisenä tullutta tuikkua. Ei se tuoksukaan pahemmin, hyvä niin. Tuikun alla on tyttöni päiväkodissa tekemä kaunis vohveliliina.

Hyvää ja Rentouttavaa Viikonloppua Kaikille!

Mukiblogi

Hämmästelin, kun avasin koneen töissä ja katselin blogiani. Pohja näytti siellä nimittäin ihan erilaiselta kuin täällä kotona. Lähinnä fontti oli eri. Ilmeisesti se on asetuksista kiinni, kivamman näköinen se kyllä on näin, kun se minulla näkyy, eli fontti on tuollainen kaunokirjoitusmainen. Paljon uusia kivoja pohjia on liikkeelle, kiitos tekijöille! Saatan testailla niitä huvin vuoksi, joten pyydän anteeksi mahdollisia haamuja.

Yöllä googlailin sanoilla Clapotis ja Noro Kureyon ja löysinkin joitakin. Sitten iskikin angsti, koska kaikissa niissä Clapoon oli mennyt 400 g ja arvatkaa, kellä on omaa Clapo-lankaa vain 300 g. Enkä edes tajunnut tehdä omaani kapeampana kuten Sukkalandiassa. (Anteeksi linkin puute, löytyy alemmasta postauksesta). No, työ on kovasti vaiheessa, enkä tiedä vielä, jaksanko purkaa sitä. Täytyy mittailla paremmalla ajalla paljonko lankaa on mennyt mihinkin vaiheeseen, ja mihin nuo olemassaolevat Kureyonit riittävät. Ko. väriä kun ei saa enää mistään.

Loppukevennykseksi vielä (huono) mukikuva uudesta rakkaastani. Olen intohimoinen teenjuoja, enkä nyt puhu pussiteestä. Hyvää teetä täytyy saada päivittäin paljon, muuten alkaa pää särkeä. Olen ihaillut tätä Koko-sarjan limenvihreää mukia jo kauan, ja mainitsin siitä viikko sitten miehelleni. Eilen sitten kauppareissun jälkeen minua odotti Muki tiskipöydällä. :-)

Uusi pohja

Otin Tuuliviirin sivuilta itselleni syksyn kunniaksi uuden pohjan. Miehen mielestä tämä ei kuvaa oikeaa "alaa", mutta kun muuten tykkään tästä, piutpaut. Nämä värit ovat minulle sopivia ja omppuja olen aina rakastanut. Vaihtelu virkistää.

Lokakuun eka

Malli: Päästä, lehdistä ja testaamalla. Puikoilla oli ensin 60 s, sitten kavensin pikkuhiljaa niin, että oli 42 s. Joustin on tehty 2 o 1 n-neuleena.

Lanka: Drops Alpaca ruohonvihreä n. 40 g, 2,5 mm puikot.

Koska nämä tulivat Trellikseni kaveriksi, sain huiman "idiksen" tehdä niihin Trelliksen mallineuleella pienet neliöt, jotka kiinnitin valmiiden sormikkaiden selkämykseen. Olen näihin hirmu tyytyväinen, vaikka muutama mokanen löytyykin. Ensinnäkin toinen peukalokiila meni jotenkin pieleen ja se hiukan kinnaa, muttei pahasti. Toisekseen tuo neliöiden kiinnittäminen olisi sujunut joltakulta helpommin ja nätimmin kuin minulta. Mutta onpahan ainakin handmade! ja käsiini kuin tehdyt! :-) En ole eläessäni vielä neulonut onnistuneita sormikkaita, mutta nämä ovat jo lähellä ja saatan hyvinkin tuhota lisääkin varastossa olevaa Alpacaa sormikkaisiin. Tää on kyllä ihana lanka...