sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Salida



Sileäneuleinen hihatin kävi neulojan hermoille ja puikoille hyppäsi mielenkiintoisempi projekti.





Malli: Salida (pdf), pienempi koko.



Lanka: Araucánia Ranco Solid, väri 483.



Puikot: 2,5 mm.



Menekki: 75 g.





Selailin Ravelryssa malleja ja sieltä löytyi tämä todella kaunis sukkamalli, jossa sattui olemaan vieläpä alkuperäisenä lankana varastoistani löytyvä Araucánia Ranco Multi, väri 483, lilankirjava. Tämän vuoksi tämä sukkamalli valikoitui puikoille.





Varressa palmikkokuvio kulkee edessä ja takana. Suurin osa silmukoista neulotaan kääntäen ja niiden ulkonäöstä pidän kovasti. Kuviota en ihan oppinut ulkoa sukkia tehdessäni, mutta ei sitä silti vaikeaksikaan voi sanoa. Osaan jo onneksi tehdä palmikkokierrot ilman apupuikkoa, muuten näiden vääntäminen olisi ehkä ollut tuskallista.





Siihenkin olen tyytyväinen, että koko osui laakista kohdalleen, oli hyvä, kun ohjeessa oli kaksi kokovaihtoehtoa. Pituuskin mätsäsi hyvin, kaksi kuviokertaa ja oltiin sopivassa kohdassa kärkikavennuksia varten. Hyvä ohje, suosittelen!





Nämä ovat toiset Araucánia Rancosta neulomani sukat ja edelleen pidän kovasti ko. langan neulomisesta. Nyt olen fiksumpi, enkä pese näitä sukkia koneessa (edes hienopesussa), sillä samasta langasta tekemäni Firestarterit ovat jo aika huopuneen nuhjaantuneet pesujen myötä.





Joo, paljon kuvia. :-)





Esikoinen on innostunut....


keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Keltsukat



Välipalana valmistuivat Keltsukat.





Malli: Omasta päästä.



Lanka: Gjestal Maija.



Menekki: n. 183 g.



Puikot: 3,5 ja 4,5  mm.





Sukat menevät lahjaksi. Ne on aloitettu kärjestä, tehty tyypillisesti tiimalasikanta. Palmikot on tehty päästä ja välissä on yhden kerroksen helmineuletta. Maijan sain lahjaksi eräältä ihmiseltä, kiitos vielä!





Varressa helmineuletta on myös takana ja siellä lisäsin 4 s pohjetta varten.





Ihan kivat sukat tuli. Mieleen tulevat viljapellot.



Tänään puikoille hyppäsi seuraava työ.




maanantai 8. kesäkuuta 2009

Tonttutakki



Nuorin kummipoika tosiaan vietti 2-vuotissynttäreitään eilen ja hänelle tein tonttutakin.





Malli: Modular Tomten Jacket by Elizabeth Zimmermann (Knitting Without Tears).



Lanka: Novita Tennessee.



Menekki: n. 300 g.



Puikot: 4 mm.



Tätä mallia halusin kokeilla, kun olin sen lukenut kerran läpi aikanaan. Tekotapa on erilainen kuin aiemmin tekemissäni takeissa. Tennesseetä oli jäljellä useita poikamaisia värejä, joten samalla sain tuhottua niitä pois.





Eteen tehdas ompeli vetoketjun ja virkkasi reunuksen. Muuten ommeltavaksi jäivät vain hihasaumat. Vartalo neulottiin pyörönä hihansuille, hihasilmukat poimittiin reunoista ja neulottiin ylhäältä alas, huppu neulottiin suoraan vartalokappaleen jatkeeksi. Ihan hauska malli. Ohjeen silmukoilla tuli tällä puikkokoolla ja langalla ihan sopivan kokoisen näköinen 2-vuotiaalle.





Hupusta tykkään, se on mielestäni kivan muotoinen. Myös takana lyhennetyillä kerroksilla aikaansaatu pitempi helma on kiva idea. Takki ei neuloutunut ongelmitta. Hupun taisin tehdä kolmesti. Ensin oli toinen etukappale kääntynyt väärinpäin. Sitten toisella kertaa huomasin, että olinkin jättänyt toisesta etukappaleesta yhden raidan pois kokonaan :-0. Kolmannella kertaa homma meni putkeen.



Sellainen fiilis jäi, että näitä täytyy tehdä lisää.



Kummipojan äiti sai kasan sukkia. Useimmat olivat kaupan kutomia, mutta paketista löytyi myös aiemmin valmistunut sukkapari ja tällainen jämälankapari.





Malli: Oma kärjestä ylös, pitsineulosta varsissa.



Lanka: Opal Rodeo Cotton 4 ply.



Menekki: 29 g.



Puikot: 2,5 mm.





Yritin saada värit kohdalleen, mut lankaa oli niin vähän ja väriraportti taisi olla aika pitkä, ettei onnistunut. Peppi-meininkiä siis. Opalin Rodeo Cotton on kuitenkin laadukas lanka (kokemusta omista Jaywalkereista, kestää loistavasti konepesuakin) ja mukavaa neulottavaa.


sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Murorapusukat



Pitkä työrupeama takana, nyt pari vapaata, mikäs sen mukavampaa. Tänään pääsemme nuorimman kummipoikamme syntymäpäivillekin, onneksi on aurinkoinen päivä. Kauan sitten sain eräänlaiselta isotädiltäni kaikki hänen lankansa ja puikkonsa, koska hän koki, ettei halunnut enää neuloa. Tajusin tässä jokin aika sitten, etten ole ikinä varsinaisesti häntä kiittänyt tuosta lahjoituksesta ja päätin korjata tilanteen.





Malli: Frootloop Knittystä.



Lanka: SWTC TOFUtsies.



Menekki: n. 45 g.



Puikot: 2,5 mm.



Toivottavasti sukat ovat sopivat, koska tädin jalka on suvun standardista poiketen isompi kuin 37. Ovat nuo ainakin minulle reilusti isot.





Mallineule on ilmeisesti ollut inspiraatiota muroista ja lankahan sisältää mm. ravun ja simpukan kuorista peräisin olevaa kitiiniä, joten nämähän ovat lähes syötävät sukat. Lankaa oli ihan ok neuloa, muttei se mikään suosikkini kyllä ole; liian lötköä minun makuuni. Silmukoita oli nyt kuitenkin sopivammin kuin viimeksi (14 s/puikko), koska lanka käyttäytyi lähes raidallisesti tällä kertaa, eikä lätäköitynyt yhtä pahasti kuin viimeksi.





Olin niin toivonut, että näihin olisi kulunut kaikki jäljellä oleva 57 g lankaa, vaan ei kulunut. Pidemmillä varsilla ehkä, mutta halusin kuitenkin tehdä lyhytvartiset sukat. Nyt on jäljellä ihastuttava 12 gramman jämä.



Lisää juttuja lähipäivinä!


lauantai 30. toukokuuta 2009

Shimmer



Ehdin jo ajatella, ettei mulla ole mitään polkattavaa pitkiin aikoihin, mutta valmistuihan tässä tänään yksi työ.





Malli: Shimmer Knittysta, apua saatu myös täältä.



Lanka: Novita Olivia ja Samos (vahinko...) sekä hiukan M&K Anemonea.



Puikot: 4,5 ja 5 mm.



Menekki: Yht. n. 400 g



Tarvitsin mekon kaveriksi jotakin peittävää lämmintä. Etsin ohjeita Ravelrysta ja tämä tuntui mukavimmalta vaihtoehdolta. Knittyn ohjeessa selän kuvio ei olisi kulkenut tasaisesti, joten löysin vinkin Gailen parannuksiin, joita käytin hyväkseni. Olivia oli siis päälankana, sitä mulla oli 350 g. Liitettyäni molemmat hihat vartalo-osaan, huomasin neuloneeni toisen hihan alun Samoksella, heh. En edes tiennyt, että mulla oli vielä valkoista Samosta. Ei sitä juuri huomaa, ellei tiedä. Ihan yläosassa taas turvauduin vielä varastosta löytyneeseen Anemonen jämään, jota käytin kaksinkertaisena.





Tässä kuvassa näkyy hihan muoto. Hihoista taisi tulla inauksen liian pitkät, mutta koska lyhentäminen vaatisi liikaa työtä, saavat olla nyt tuonmittaiset. Ravelryssa monillakaan ei ole edessä kiinnitystä, mutta mielestäni tuo on hiukan lörppö ilman kiinnitystä. Nyt kaivoin siihen varastosta tuon nauhan, täytyy miettiä, mikä olisi hyvä.



Malli oli mukava neulottava sinänsä ja Shimmer valmistui nopeahkosti. Koko on minulle ehkä hiukan liian väljä ainakin ilman kiinnitystä, mutta kyllä mä luulen, että tämä kuitenkin pääsee käyttöön kesäiltojen lämmikkeeksi.


torstai 28. toukokuuta 2009

The ensimmäinen



Tuli tehtyä vaatekaapin siivous, kun kesä alkaa olla ovella ja aika kasa vaatetta lähti kierrätykseen. Viimeinkin tohdin luopua myös ihan ensimmäisestä neulebuumin neuleestani, jota en ole kylläkään käyttänyt moneen vuoteen, mutten ole raaskinut heittää poiskaan. Kuvasin sen kuitenkin itselleni muistoksi.





Tämä on tehty joskus alle 20-vuotiaana Seiskaveikasta. Sain päähäni, että haluan ruveta kutomaan ja mistä muusta sitä aloittaisi kuin kirjoneulepaidasta. Äiti pyöritteli tuolloin vähän päätänsä, että kannattaako noita lankoja nyt kaikkia heti ostaa, kun tuskin siitä ikinä mitään tulee, mutta niin vaan tuli. Tästä lähti meikäläisen neulebuumi. Alkujaan tykkäsin kutoa nimenomaan kirjoneuleita ja muuta haastavaa. Puserosta näkee myös hyvin, miten neulemallimaailma on muuttunut kovasti n. 20 vuodessa (apua, mä oon hirveen vanha...:-o). Tuolloin puseroihin sai varata ainakin kilon lankaa, eikä se edes ehkä riittänyt, ja leveyttä riitti. Katsokaa nyt noita hihojakin. :-D Ilman muuta suunta on parempaan päin ja neuleet voivat olla istuvia.





Puseron alusta näkee, että käsiala oli ensin kohtuullisen tiukka ja sitten vähän löystin sitä. Mutten jaksanut purkaa. Eli jotkut asiat pysyvät ennallaan. :-)


torstai 21. toukokuuta 2009

Heipä hei, hyvää iltaa!



Ei ole näyttää mitään, sorry. Yhdet huopatossut tuossa odottavat saajaansa, mutta ne on täällä jo identtisinä nähty, joten en jaksa kuvata. Muuten täällä on mm. tehty kolmesti huppu yhteen takkiin milloin minkäkin idioottimaisen virheen vuoksi.



Titityyn sukkalankaklubin kakkoslähetys saapui viikolla,  joten sen voin esitellä.



 



Kyseessä on The Natural Dye Studion käsinvärjätty pehmoinen sukkalanka Dazzle, väri Orchid. Tytär ihastui vyyhtiin heti ja toivoi siitä itselleen jotakin, itselleni ei väri ihan täysin kolahtanut. Tulleet klubilangat ovat olleet laadukkaita ja erityisiäkin, mutta väreihin en ole ollut supertyytyväinen, enkä etenkään siihen, että molemmat tähän asti saapuneet lähetykset ovat sisältäneet pätkärääkättyä lankaa. Kun otin klubin väritoivein, jotenkin ehkä ajattelin saavani enempikin yksiväristä tai lähellä sitä lankaa, mutta näin ei käynyt. Toivossa on tietysti hyvä elää kolmannen paketin suhteen.  Jatkossa ostan ja valitsen kyllä lankani itse, mutta tulipahan kokeiltua. Onhan se ollut mukava saada yllättäviä paketteja. :-)